Paras joululahja
Sinäkin jouluna kuusi koristeltiin aaton aattona, että joulu tuntuisi mahdollisimman pitkälle, äiti oli kaikki jouluvalmistelut tehnyt hyvissä ajoin, vain joulupullan leipominen jäi aattoaamuun. Aamulla isä lastasi meidät lapset pois jaloista Peugeottiin ja kuskasi torille, josta isä osti äidille hyasintin ja meille pienet Viipurin rinkelit. Niistä rinkeleistä äiti oli isälle vihainen, kun kerran pullaa oli kotonakin ja ruoka tulossa. Joulurauhan jälkeen menimme haudoille, silloin ei ollut vielä seitsemää kynttilää vietävänä, vain isän isä ja veli. Joka joulu isä kertoi heistä jonkun tarinan. Hautausmaalla oli valtavasti lunta ja varpaita palelsi.
Hautojen jälkeen menimme joulusaunaan isän kanssa, äiti valmisteli ateriaa ja tuli meidän jälkeemme. Sinä jouluna olin kuusivuotias, minulla oli viimeiset ajat käsillä, sillä en osannut sanoa ärrää ja minua oli yritetty houkutella ärrä-kelpoiseksi antamalla ymmärtää, että pukki mahdollisesti ei toisi lahjoja, jos en oppisi ennen kouluun menoa. Uhkailu oli ennen varsin käytetty ja toimiva kasvatusmenetelmä. Aattosaunassa isä sanoi, että "Katso, ikkunasta kurkistaa jo pukki". Juoksin ikkunaan ja näin vain mustaa mutta uskoin isää ja ajattelin, että nyt se pukki meni, kun en oppinut sitä ärrää. Kaiken voimani keskittäen sanoin: "Pukki taRRRRkisti, että osaan vaRRRRmasti sanoa äRRRRän." Voi sitä onnen tunnetta, voi ilon määrää. Silloin minulla oli vielä lempinimi, jossa karahti ärrä keskellä. Muistan vieläkin sen riemastuttavan tunteen, kun osasin laittaa kielen oikealla tavalla kitalakeen ja pärryyttää nimeäni ja miten kieli tärisi, kun toistin nimeäni ja ärrän ihmettä. Sinä jouluna sain lahjani.
Tänäkin jouluna saan ärrän joululahjaksi. Kaksin on joulusaunan orrellakin rattoisampaa.
Jälkipuheet
Hienoa.
Ärrr-kioski maksaisi tuosta rojalteja jos antaisit heille käyttöoikeudet tuohon tekstiin.
Mutta sitten se olisikin kaupallinen ja TV:ssä alkaisi pyöriä jokajouluinen idyllinen joulumainos. Saunojat selästä nousevine höyryineen ja luminen saunapolku. Lopussa tunnelman kuitenkin pilaisi R-kioskin ylikirkkaat valot, ja kuva täyteen ahdetusta kopperosta lehtihyllyineen.
Totta, miksen minä tuota ole tajunnut. Nyt tähän pitääkin kirjoittaa, että R-kioski, niin äRRR-kioskin mainostajat osuvat guugelmalalla tähän ja ensi jouluna tiedämme, millainen mainos alkaa äRRRsyttää meitä joulun alla.
Hyvää joulua MuRphylaan ja SaRille ja Ristolle myös.
Olipa taas kauniisti kirjoitettu - kiitos.
Hyvää Joulua!
Kiitos Elvis sinullekin, että olet jaksanut näitä lukea ja kommentoida.
Kiitos teille molemmille. Tuntuu mukavalta, kun on maailmalla ystäviä.
Tunnen sympatiaa kaikkia kirjainvikaisia kohtaan. Itselläni oli pienenä r- ja s-vika. Ikäväksi asian teki se, että etu ja sukunimessäni oli molempia. Kurjaa, että ehdit jo pelätä pukin menneen (joskus aikuiset ovat tahattomasti julmia) mutta onneksi päräytit ärrän ja usko pukkiin (tai aikuisiin) säilyi.
"Onnea ja varjelusta,
tähtitaivaan suojelusta."
Tunnelmallista joulua.
Vaikka lienetkin jo vetäytynyt sinne oRRRRelle, niin jälkijättöisenä ja myöhäsyntyisenä ja muutenkin hitaana yritän huudella perääsi OIKEIN RRRRAUHALLISTA JOULUA!
Joulurauhaa oRRRRRelle ja sydämiin, ystävä hyvä :)
Tämän saat sulle. Sulle jos kelle. Joulua!
Kiitos Ilkka. Kiitos Penni. Kiitos Noone. Kiitos Marleena. Kiitos Jary.
Joulu olkoon meille kaikille hyvä.
... ja edellisen anonyymin, joskin vuolaan kiitoskommentin tietysti kirjoitti itse ehtoisa emäntämme. (Suom. huom.)
Kiitos itsellesi! Hyvä olkoon myös Sinulle. Siis joulu(kin).