Heureekka
Ratkaisin tuossa aamutuimaan yhden pitkään mieltä askarruttaneen ropleemin. Eikä kestänyt kauan, olisiko ollut siinä noin puoli sekuntia herättyä paikkeilla. Nimittäinkin melkein yöunet ovat menneet miettiessä, että miten on mahdollista herätä aamulla samaan kelloradion ääneen, johon illalla torkahtaa alle vartissa. Mutta ei hätää mitään enää, nyt sen tiedän: siellä kelloradion sisällä on pieni olio, joka kääntää yöllä henkilön nukkuessa radion volyymit kaakkoon.
Ai niin, ratkoin kerran kölliessäni erään toisenkin arvoituksen: miksi mäyräkoiralla on niin lyhyet jalat ja pitkä selkä. Mäyräkoirahan on nimittäin kehitetty henkikojootiksi, vierikoiraksi ja mitä lyhyemmät jalat, sitä lähemmäksi se pääsee viereen ja mitä pidempi selkä, sitä enemmän viertä. Tietenkin.
Nyt ihkutaan robotti-insinöörien ylivertaisuutta, kun ovat keksineet Asimon, joka osaa kulkea rappusissa [video]. Vähän minä nyt hämmästyn: mihin unohtui se, että ihminen keksi sen jo aikoja sitten keksittyään kerrostalot keksittyään robotin, joka osaa painaa hissinnappulaa. Mutta koska robotteja oli enemmän kuin hissi ehtii heti kuljettaa, se keksi ne portaat, joita pitkin robotti kävelee, mieluummin alaspäin ja ylös vain silloin, kun hissiä on käytetty liikaa ja robotin lanteille on päässyt kerääntymään uimarenkaan alkua.
Joulu lähestyy: parkkiluolaston hississä olleesta Aidon tuntuinen, aidon kokoinen ja autoileva joulupukki -ilmosta on repäisty yhtä vaille kaikki puheltimen numerot. Amerikkalaiset ovat muuten keksineet käytännön ihmisinä myydä muovikuusta, joka on ylösalaisin, jotta lahjoja mahtuu kuusen alle enemmän ja koristeet näkyvät paremmin. Sen saa myös seinään kiinnitettävänä, kattoonhan kuusia on kiinnitetty jo aikojen alussa. Myös voi hankkia projektoitua lumisadetta [video] kotinsa ympärille, kyllä siinä naapurin John ja Mary ovat kateissaan.
Tänään on Lucian päivä; mitähän varten joku on keksinyt laittaa palavat kynttilät tytön päähän. Joku on näemmä Lucian päivänä kokeillut, miten nopeasti hius palaa. Mikä se on se pojan aivoissa oleva nakkula, joka pistää sen kokeilemaan kaikkea ihmeellistä ja vaarallista. Niin kuin, että sattuuko, kun putoaa korkealta tai irtoaako kieli jäisestä rautatangosta. Ai niin, kokeilinhan minäkin.
Tästä päivästä saattaa kehkeytyä päivien päivä, ellei sitten käy niin, että aivokuoriston synapsisto paukahteleiksee itsensä tainnoksiin. Epäilen, että lounasaikaan mennessä se viimeistään uuvahtaa. Vielä kun keksisi, minkä näköinen on, missä sitä säilytetään ja miten voisi tuhota sen työmaaruokaloiden ja konttoritornien alakerroissa jopa ravintoloiden nimeä kylteissään roikottavien syöttölöiden piilotteleman laitteen, jolla imetään kaikista ruuista maku pois.
Jälkipuheet
Myös voi hankkia projektoitua lumisadetta [video] kotinsa ympärille
Vähän niin kuin Mea-patsaalle siis!
Totta, minähän olen vähän sellanen trendipetteri.
Kyllä! Mäyräkoiran ja henkikojootin välisen yhteyden olet ymmärtänyt tismalleen oikein. Eritoten kääpiö- tai kaniinikokoinen mäyräkoira on erinomaista henkikojoottiainesta, sillä se mahtuu vatsakuoppaan normaalikokoistakin paremmin.
Olettaen, että ihmisellä on vatsakuoppa. Jos ei, niin kainalossakin on hyvä kojoottikolo. Normaali mäyräkoira pysyy hyvin vatsakukkulan päällä poikittain. Tosin jostain syystä mäyräkojootit tykkäävät kölliä seljällään. Ja aina tietenkin ihan kyljessä. Jos ihmisen tulee kuuma ja yrittää hivuttaa itseään kauemmas, seuraa kojootti perässä ollenkaan häiriintymättä. Mutta annas olla, kun postiluukku rapsahtaa pienesti, jo on kojootti varkkuna pystyssä hautautuakseen taas takaisin kuono edellä peiton alle huomattuaan, että vaara ei käynytkään uhkaamaan.
Niin.
Tuosta robotista tuli mieleen että tänä jouluna jo ostellaan koteihin imurirobotteja. Vitisimielessä sellaista kehiteltiin jo työporukassa monta kymmentä vuotta sitten. TV-mainoksessa kaikki sujuu hienost, hyvin imuroi suti pyörien ja ei villakoiria missään.
Skeptikkona sanoisin että hölynpölyä, ja vain sitä se pystyy imuroimaan jos huone on pyöreä ja lattialla ei ole esteitä.
Kotonakin kaikki pöly menee nurkkiin ja kaappien alle. Eihän se robotti nostele johtoja eikä siirrä pöytiä. -Hyvä ehdokas ensi vuoden turhakkeeksi. Tämän vuoden oli kaupunkimaasturi, jossa on turhaketta vain hämäävä nimi. Jos omistaa asuntovaunun ja mökki on rospuuttoteiden takana, niin mikseipä kunnon neliveto olisi tarpeen jos täpäkkätä piisaa.
Meanderiassa olisi imuttajarobotin päivän puurtamisen jälkeen puhtaana osa olkkarin mattoa, eteisestä 2/3 ja makuuhuoneesta neliö. Sitten tarvis kaivaa vanhaneiti kaapista ja imuroida loput. Ja sen jälkeen se ihmemoppi, joka taipuu hyllyjen alle. Ja lopuksi kontata kurotellen ne vaikeimmat nurkat. Robotti-imuri naureskelisi kaapissa, että halpaan menit. Paitsi, että eikös ne ole aika kalliitakin.
Turhakkeen turhake on kaupunkimaasturin karjapuskuri. Jos sillä alkaa ihmisiä puskea, huomaa olevansa aika pian vaikeuksissa. Oletan.
Niin.
Taidanpa olla peräänkuuluttanut joskus riittävän matalaprofiilisen lattiamopin perään.
Sellainen on löytynyt, jos mainos sallitaan. Vileda lattiapesin jossa on sellainen sileä levy nukkapinnalla kiinni. Sen varsi menee ihan alas kahden nivelen ansiosta. Pääsee jopa vitriineiden alle. Ainoa paikka johon se ei uletu on kapeat raot, esim vitriinin takimmaisten jalkojen ja lattialistojen väliseen koloon.
Jos siinä levyssä olisi nurkissa jotkut pyörivät tupsukkeet, nin jo vot' olisi täydellinen.
Pesu ja huuhtelu tapahtuu vapauttamalla salpa ja nukkalevy taittuu alaspäin suppilossa kuivattavaksi.
Et kai vakavin naamoin väitä, että siivoat myös vitriinin takimmaisten jalkojen ja lattialistojen väliset kolot.
Minä peräänkuuluttaisin moppiin sellaista pelle pelototon -tyyppistä ratkaisua, jossa pienet robottikädet pienen harjan ja sihvelin kanssa ulottelisivat kauimmaisiin ja pieniin nurkkiin. Miksei sellainen toimisi myös siinä robottiimurissa. Sen nimi olisi Pertti ja Pikku Apuri.
En minä aina niitä siivoa, mutta sitten tarkastuksen jälkeen se vaimo taas motkottaa että on hutiloitu siivouksen kanssa. Vitriinihän on keskellä seinää ja sivusta katsoen pölytupsut näkyy erittäin hyvin, kun imurikaan ei niitä jaksa imeä pois.
Pelkällä letkullahan ne lähtisi mutta sitten se alumiiniputki naarmuttaa seinät ja verho imaistuu pölyletkun sisälle parin kukkasen kanssa.
Armeijassa alikessut aina huusi jos oven päällä oleva lista, tai itse oven päällys oli pyyhkimättä, onneksi vaimo ei ole niitä vielä keksinyt tarkistaa, ne on aika pölyisiä tälläkin hetkellä. Joissakin perheissä kuivatellaan lakanoita oven päällä roikottaen, silloin tuokin kohde on tuiki tärkeä siivota.
Viime viikonloppuna sulatin pakastimen mutta jääkaapin ja sähköhellan kolon siivous on vielä tältä syksyltä tekemättä.
Risto on ahkerampi siivousvimmakesseli
http://www.tanssi.net/keskustelu/110/113505.html#t
Äitini harrasti kylässä käydessään tuota ovenpäällystarkastusta. Mutta olenkin aina tiennyt, että hänessä on alikessun ainekset.
Mites se teidän mäyräkoira suhtautuu pölynimijään. Minun koirani seurasi uskollisesti imuria vierellä. En koskaan päässyt selvyyteen, että oliko se rakastunut siihen vai yrittikö vain minua suojella sen mahtiääntä vastaan.
Mäyräkoira haukkuu ja puree suulaketta, kuin pahaistakin tungettelijaa. Rakastunut se ei ole vielä koskaan, paitsi lasten isokokoiseen Pandaan. Jos panda sattui jäämään lattialle hän löysi siitä oivan kumppanin, parempi niin kuin jonkun vierailijan jalka. Liekö kuitenkaan kyse rakkaudesta vaan aivan muista vieteistä.
Te kun tunnutte olevan varsinaisia robottiasiantuntijoita täällä, niin jos kerran ei vielä tarpeeksi kerkiävää ja kurottuvaa siivoojarobottia ole saatavilla, niin mahtaisiko löytyä edes sellainen robottiversio, joka veisi syynäämiseen ja huomauttelemiseen taipuvaisten huomion toisaalle ja viihdyttäisi heitä niin, että saisivat ikään kuin muuta tekemistä? Säilyisi maassa rauha - niin laiskoilla ihmisillä kuin villakoirillakin. :}}
kysyy nimim. "Epätietoinen tiedosta kiitollinen, seikkailijat älkööt vaivautuko"
Murphyn mäyräkoira on taipunut kohtaloonsa, pieni raasu. Urhoilla mäyriksillä on hieno tapa rakastua hiljaisiin kumppaneihin, kuten pandoihin ja muihin pehmoleluihin. Niin meilläkin. Ja vieraiden villkasukkiin.
Noonen kaipaamaa viihdyttäjärobottia voisin itsekin hiukan testailla. Iltojeni iloksi.
moi!!!!!!!!!!!