Hengissä edelleen. Ehken hiukan kiikunkaakun, sillä olen vaalinut joulun alla alkanutta tautiani huolella. Se elää ja voi hyvin otettuaan pienen hengähdystauon ihan pyhimpien pyhien aikoihin vain jumittaakseen virkanaisen pois kustannuspaikalta. Taudeissa on hyvänä puolena kuitenkin se, ettei ole nälkä. Ei ollut joulunakaan, mikä taas on toisaalta huonompi juttu, sillä jääkaapissa on nyt aika paljon kaikenlaista biojätettä. Tapanina eivät enää maistuneet kinkut ja rosollit vieraallekaan, joka kysymykseen, mitä syötäisiin ja vaihtoehtojen ollessa kinkkua ja perunalaatikkoa tai kinkkua ja rosollia, vastasi vaisuhkosti, että kai sitä sitten.

Innottomuuden innoittamana katsahdin sitten uudemmalla silmällä varastojani ja oivalsin, että minullahan on kolmaskin vaihtoehto: mitäpä syntyisi, jos pakastimeen varastoitu rasiallinen kylmäsavulohta, kesällä maalta tuodut perunat, sillistä ylijäänyt sipuli, ylijäämäinen kermapurkki, jääkaapin pohjalta löytynyt tomaattipyrepurkki, maustelaatikon aarteistosta kaivetut tilli, kalaliemi, chilisoossi ja valkosipuli yhdistettäisiin. Lohikeitto kylmäsavulohesta? Vähän vaisuhkon näköinen sopan alku kyseli väriä ja pakastimesta löytyi Lidlin pikkuporkkana-herne-papu-pussi ja ajattelin, että jovain siitä oivan lisän teen. Kysyin Erityiseltä, että sopiiko lohikeittoon herneet ja pavut ja hän vastasi hetken emmittyään, että ei. "Ei munkaan mielestä", vastasin ja menin nyppimään sopasta herneet ja pavut pois. Pikkuporkkanat sen sijaan sopivat oivallisesti. Sopan toivottu täyteläisyys uupuili vielä hivelevää loppuhyväilyä ja muistin, että fariinisokeri. Se siitä vielä puuttui. Ja sitähän minulla taas oli vielä Irlannin kahvin jäljiltä, jota varten aattoiltana pehmitin kovettunutta sokeripaakkua mikrossa loiskaisemalla tilkan vettä pussiin, jonka pussin muistelin laittaneeni keittiön komeroon. Siellähän se. Ja sisältö somasti ruskeana sokeriliemenä jälkijättöisesti sulaneena pitkin hyllyä. Lusikallinen sokerisiirappia teki juuri sen kainatun pyöreyden sopalle. Soppa oli parempaa kuin hyvää.

Vaikka aika vaikeahan reseptiä on toteuttaa. Täytyy odottaa ensi jouluun ja täytyy muistaa hankkia liikaa taas kaikkea ja fariinisokeri pitää muistaa laittaa kovettumaan elokuussa ja pitää muistaa ostaa Lidlin vihannessekoitusta. Mutta ennen kaikkea; pitää löytää kävelukadulta taas se Kristiinankaupunkilainen kalastaja, joka myy minulle liikaa kylmäsavulohta. Kaksi 400 gramman rasiaa vain euron enemmän kuin yksi.