« Blogikatu-uskottavuus | Pääsivu| Teppo hyppää »

Hot as hell

Noniin, nyt varmaan kaikki odottavat kiihkeästi raporttia eilisestä steppibikkitunnista. Laji vaikutti jo useita asteita nappaavammalta kuin vesihumppa ihan jo siksikin, että viereisen kuntosalin näkymät eivät olleet luotaan työntäviä. Kuntosalien punnitusvaa'at muuten selvästi kalibroidaan näyttämään yläkanttisia lukemia. Niitä lajitoverien steppihumppahousuja kateellisena myös katselin, siis niitä missä lahkeissa trikoo liehuu ja reidestä ja takapuolesta soi. Minulla kaikki sovittamani mallit vaatisivat parinkymmenen sentin katkaisuhoidon ja silloin liehut on poissa ja reiden soitot jatkuvat pohkeisiin. Mutta takaisin asiaan: otin paikkani salin takaosassa, kun ajattelin, että sieltä on hyvä tarkastella mallia ja kukaan ei huomaa ensikertalaisuuttani. Ihan hyvä suunnitelma siihen asti, kun kuvio kääntyi ja huomasin olevani eturivissä. Mutta hiki siinä hommassa tuli. Jopa niin, että poislähtiessä tiukka humppapaita oli liimautunut minuun kuin toinen iho, enkä saanut sitä kiskottua bikestendiniitin [palpaatioarka bikepsjänteen sulkuksen kohdalta humeruksen pään etupinnalta] rampauttamalla kädelläni.

Bikepsikäsi on aiheuttanut kiusallisia tilanteita ennenkin. Ostin eräänä heikkona hetkenä punaista silkkiä sähisevän pintaa nuoleskelevan halkioita ja helmoja hulmuavan kotikynttiläillallismekon, jolla sitten päätin ihastuttaa Erityisen. No se mekko on siis tosiaan aika hot ja toimiva, joten se liimautui kroppaan kiinni kuin vain märkkä silkki osaa. Yritin sitä vaivihkaa kylpyhuoneessa kiskoa päältä mutta eihän se bikepsin ja kovin pintaa nuoleskelevan muotonsa yhteisvaikutuksesta lähtenyt vaan jäi nalkkiin puoliväliin ja minä sinne helmoihin huppuluuuun. Nolo tilanne, ei oikein kehdannut huutaa apuakaan mutta ei tahtonut mekkokaan jumista ylös eikä alas. Miksei tällaisista tilanteista varoiteta koskaan cosmoissa ja menaisissa. No, sain sen sitten kuitenkin takaisin lähtöasetelmiin ja kuivasin vaivihkaa hiustenkuivaajalla, jotta sain pois. Tosin sitä ei sitten enää olisi tarvinnut ottaa pois.

Saaran ehdottama brändipaita ei tosiaan olisi ollenkaan hullumpi. Tietenkin miehille oma malli, joka tietty vähän kärsii, kun ei siinä ole niitä 3D-efektejä. Tai ihan perus-ämmä rintaan ja alle teksti I'M STILL HOT... IT JUST COMES IN FLASHES.

Jälkipuheet

Mielikuva-meea pinkeässä sähkinsinisessä ihonmyötäisessä satiiniluomuksessa, joka paljastaa enemmän kuin piilottaa säärtä, reittä, uhkeaa povea ja ****. Tummat lainehtivat pitkät paksut hiukset vapaana, hehkuvat verenpunaiset suutelua odottavat huulet. Minkkiturkiin kääriytyneenä, ruskeat säkenoivät silmät tuikkien korkean kauluksen raosta laavulla porontaljalla shampanjaa nauttivana seireeninä. Uu-aaa-aa.

Öö, tassuttelitko ilman ihonmyötäistä kylppäristä ja jätit Erityseltä kaiken huvin. En oikein osaa hahmottaa likaisessa mielikuvituksessa, mitä oikeastaan tapahtui.

Ja mikä olikaan postauksen ydinasia? :O

Sää oot kattonu liikaa kyseenalaisia elokuvia.

En oo katellut mtn imeliä lässytyksiä, se on vissi se. Älä käännä, puhe on susta. :|

Jaa ydin? Mun käsi on kippee.

Jaapa, jaapa. Asian voi siis kertoa monella tapaa väritettynä ja heitellä täkyjä vielä. :/

Tiedätkö sellaisen polkupyörilijän nakinkuoripaidan? Kokeilin sellaista sovituskopissa heikolla menestyksellä. Sujahti mukavasti päälle, mutta millään ilmeellä vetämällä ei lähtenyt pois. Tovin harrastettua akrobatiaa ja mahdottomia joogavenytyksiä, hogasin, että rullaamalla paidan rinnukselle, pystyi toisella kädellä venyttämään hiha-aukkoa ja ujuttamaan käden pois ilman takertumisia. Vitsin, vitsi, että hävetti tulla pois kopista paloautona. :/

Nonnih, ja koko ajan tiesit, mitä tarkoitin. Juurikin noin!!

Jos kommenttisi ei tule näkyviin, se on valitettavasti joutunut tahtomattani spämmifiltteriin ja sinne joutuneista en saa mitään ilmoitusta. Käyn mahdollisimman usein vapauttamassa siellä piileksivät. Olen pahoillani.



Tilaa RSS-syöte

Kuka?

Juttutupa