Meillähän alkoi Martin kanssa yhteiselo keväisten valojen jo kajahdettua iltojemme ja öittemme päälle, niin että valojen käytön opiskelu jäi teoria-asteelle. Manuaalista todettiin, että vasemmasta viiksestä kääntämällä löytyy automaattivalot naks, parkit naksnaks ja ajovalot naksnaksnaks. Yksinkertaista. Tai sitten ei. Kun ensimmäisellä katuvalottomalla tiellä pimeys putosi kuin myssy silmille, emme panikoituneet, meillähän oli teoria hallussa. Käänsimme viiksestä naksnaks ajovaloille, joista saa vaihdettua myös pitkät, sillä meillähän oli jo yksi naks pohjalla automaattisesti ja siitä ei pitkiä saa. Paksu pimeys laskeutui yllemme eikä pitkätkään pysyneet kuin viiksestä kiinnnipidellen. Kotiruutuun karsinoidessamme huomasimme, että olimme ajaneet parkkivaloilla [naksnaks], siksei pitkät pysyneet pitelemättä. Viikseä oli käännetty yksi naks liian vähän, ajovalo on tosiaankin kolmannessa pykälässä ja automaattisesti syttyvä ajovalo on ihan eri kuin ensimmäisen pykälän "light on" -automaatti. Joka on se eurooppalainen sydeemi, jossa valot syttyvät aina, kun se haistaa pimeän eli vaikka tunneliin ajettaessa. Se taas automaatti, joka sytyttää ajovalot käynnistettäessä on kotimainen lisä eikä ollenkaan naks. Loogista.

Niin kuin sekin, että eniten käytetty on hankalimman reitin päässä viimeisenä, ajattelin silloin. Mutta tänä aamuna, kun sade pimensi maisemaa entisestään ja mustutti asfaltin kaupungin valot syöväksi pimeydeksi, huomasin, että käsikopelolla onkin helpompi naksuttaa ajovalot perille asti kuin laskea pykäliä. Aiemmin en ole tullut tarvinneeksi kaupungissa sitä erikseen naksuteltavaa ajovaloa. Nimittäin se valopää, joka on suunnitellut tämän suomalaisiin vaatimuksiin istuvan startatessa syttyvän valon, ei tullut samalla suunnitelleeksi sen yhteyteen nopeusmittaria valaisevaa takavaloa. Mutta eipä tehty samaa virhettä uudelleen. Hyvin valaistunut olo on meillä nyt.

Aamun valopilkuksi isoveli ilmiteeraa uuden toppi-listan: jokohan loppuu länkytys sisäpiireilystä vaiko vasta nytkö se alkaakin. Uusi lista epäsuosii meikäläisten kaltaisia päiväkirjailijoita, joiden lukijat tulevat muualtakin kuin Blogilistojen kautta. Kannustustilauksia on tehty mutta käyttö tapahtuu kirjanmerkeistä tai sivulistoista. No, ei kai se muuten olisikaan yksi Blogilistan monista eri listoista, joista viimeisin ehken korvautuu uudella tavalla lasketulla listalla.

Mutta muistakaamme tänäkin viikonloppuna, että ystävät ovat kuin valoja polun varrella, ne eivät kulje matkaa puolestasi mutta tekevät kulkemisesta helpompaa. Pohjoisessa on maa jo valkoinen ja maisema valaistunut.