Iltalenkillä
Katulamppujen välinen pimeä kuilu on kuin tyhjiö. Valon kehrä sulkeutuu kävelijän takana ja tuntuu kuin astuisi tyhjään. Maa putoaa askelten alta ja huimaus keinuttaa. Kolmannen tai neljännen askelen jälkeen valokehrästä jalka tavoittaa täyden pimeyden. Pelottaa, jospa viides askel ei tavoita mitään. Mutta juuri silloin tuuli pöyhäisee kuivia lehtiä, keltainen kahiseva lehtiperhoslauma pilkuttaa pimeyden ja valopylväistön seuraava spotti kietoo kävelijän hetkeksi turvallisuuden tunteeseen. Valoläikässä yökulkija on hetken näyttämöllä.
Tihennän askeleita, korvaradiossa rauhallinen naisääni vastaa haastattelijalle, että sitä pitää lähestyä rauhallisesti ja asennoitua viestimään kaikella olemuksellaan, että minä olen sinun kanssasi valmis tekemään yhteistyötä. [Katuvalon alla nainen kumartuu kuuntelemaan miehen hiljaista ääntä, katsoo silmiin.] Radioääni kertoo, että sille pitää puhua hiljaa ja ystävällisesti, sillä eihän se käskemällä mitään tee. [Viereisen talon ovivalon kehrässä naisen ääni kohoilee, kun mies ei saa ovea auki.] Suomalaiset ovat monitaitoisia, vahvoja, persoonallisia, pitkäikäisiä ja luotettavia, kertoo asiantuntija. [Ensimmäisessä kerroksessa remontoidaan, jo kolmatta viikkoa.] Myös uskollisia ovat, kun kanssaan vaan saa ensin luoduksi luottamuksellisen suhteen, jatkaa ääni. [Vanha pari juo iltakahviaan keittiössä, pöydän yläpuolella on kodikkaan pehmeää keltaista valoa antava lamppu, noita ei enää valmisteta.] Kestävinä ja varmajalkaisina niiden kanssa pärjää hyvin myös kansainvälisesti. [Naapurin mies vaihtaa tikkailla kattolamppua. Ai niin, eteisen kattolamppu on palanut.] Lämminveriset sukulaisensa ovatkin sitten arvaamattomampia ja vilkkaampia ja niiden kanssa on varauduttava yllätyksiin ja nopeisiin käänteisiin eivätkä ne ole samanlaisia työjuhtia kuin suomalaiset, lopettelee asiantuntija. [Jostain kerroksista kuuluu isoja kirjaimia, onkohan siellä veri lämmintä.] Lokakuun pimeys on pitkä, ilta sulautuu yön kautta jo aamuun yhdeksi isoksi pimeydeksi. Ikkunoista ja katulampuista lankeavat valot näyttävät reality-sarjaa ohikulkijalle. Kiehtovaa.
Ai jaa, ne puhuivatkin suomenhevosista.
Jälkipuheet
Taitosi käyttää sanoja ja muodostaa niistä lauseita on jotain aivan ilmiömäistä. Myös naapurustosi tulee tutuksi ja siirtyy bittivirtana omaan virtuaalimaailmaan. Mielessä on vieläkin porraskäytävässä kohtaamasi pyörätuolimies, -mitä hänelle kuuluu?
Sykähdyttävintä (kauhuleffamaisellatavalla) on se, kun pääset valokeilaan ja *naps* lamppu sammuu. Sitten kun kävelet eteenpäin kohti seuraavaa lamppua *naps* syttyy selkäsi takana katuvalo takaisin päälle.
Tämän jos toistaa useampi katuvalo iltalenkin aikana, sitä ryhtyy vainoharhaiseksi, ja miettii kuka niitä valoja ohjailee ja mitä sillä on minua vastaan.
Murphy, itselläsi on.Kirjoittaessani katson samalla sitä, mistä kirjoitan. Kuulen, haistan ja näen, silloin on helppo kirjoittaa. Kadehdin oikeita kirjailijoita, jotka pystyvät taikomaan ilmasta kaiken. Pyörätuolimies on muuttanut pois, koska asunnon ovet ovat liian kapeat, siellä ei mahtunut liikkumaan. Hirveän surullista on katsoa nuorta vaimoa yksin, pää painuksissa kävelemässä kotiin. Tai silloin tällöin pihassa viivähtävää pyörätuolitaksia. Palauttaa tehokkaasti omat murheet mittakaavoihin.
Iina, ettet vaan olisi sähköyliherkkä. Tai miksi niitä nyt sanotaankaan. Olen tavannut ihmisen, joka ei voi vastata puhelimeen, kun se menee mykäksi joka kerta, kun hän tarttuu siihen. Liikennevalot ryhtyvät vilkkumaan punaista, kun hän ajaa niihin. Sellaisen täytyy varmaan asioida pankkineidin tiskillä, automaattihan sekoittaisi tilit. Entä bensamittarit. Saisi hienon elokuvan, eikä tarvisi teknistä kikkailua.
En usko.
Me kun tullaan kännykän kanssa hyvin toimeen.
Ei, kyllä tässä on takana ilmiselvästi salaliitto.
Salaliitot ovat vielä jännittävämpiä. Okei, tehdään sitten toisenlainen elokuva: nainen poltetaan noitana, kun se sammuttelee katuvaloja mutta jälkeen päin selviää, että naiselle yritettiin kertoa, ettei pimeällä saa kulkea yksin, ja tietenkin salaliiton takana oli yksinäinen mies, joka ei uskaltanut lähestyä naista ja sähkölaitokselta (jossa oli siis yövalvojana) seurasi naiseen asennetuista antureista sen kulkua ja sammutteli niitä valoja toivossa, että nainen ottaisi yövalvojaan yhteyttä. Mutta lopussa kävisi ilmi, ettei nainen kuollutkaan roviolla, koska oli oikeasti taruolento ja nehän eivät pala tulessa. Se kohta on vielä käsikirjoituspöydällä, miten mies ja nainen kohdatetaan mutta kuitenkin lopussa kaupungissa ei enää koskaan lamput sammuneet. Paitsi siinä yhdessä ikkunassa, kun kaksi ihmistä meni nukkumaan toistensa kainaloon.
Oletkos koskaan ajatellut uraa elokuvakäsikirjoittajana? Tuossa on ilmiselvästi teatterintäyttäjän alku. Mutta joku muu saa kyllä luvan olla tähti, oma-rakas-avomies voisi tykätä kyttyrää jos lähtisin jonkun yövalvojan kainaloon nukkumaan.
Kyllä yksi erityinen/nainen riittää.
Vai et halua olla tähti. No jos otettaisi sitten vaikka Kati Outinen, koska hän on ainoa uskottava suomalainen naisnäyttelijä. Yövartijana on tietenkin Markku Peltola. Ja siinä kohtaa, kun katuvalot sammuvat, soisi "Taivas lyö tulta, yläpuolellamme..."
Itse asiassa, olisin pyrkinyt opiskelemaan dramaturgiaa mutta sinä vuonna ei otettu uusia ja menin sitten väliajaksi toisaalle valmistautumaan seuraavaa vuotta varten. Se toisa vei sitten mennessään enkä koskaan pyrkinyt.
Niin
Tuo katuvalojen sammuminen vaikuttaa systemaattiselta vaikka voi olla täysin satunnaista. Tässäkin on kyse matematiikasta. Eli kun kävelee satojen katulamppujen ali niin aina joskus jossain lähellä sammuu, koska niissä on sellainen suojamekanismi vanhetessaan. Alkaa tuntua että aina juuri se kohdalla oleva sammuu, Murphyä siitäkin syytetään.
Todennäköisyyslaskelma on ihmeellistä. Jos joku piilottaa yhteen kolmesta laatikosta kultaharkon ja käskee sinun arvaamaan missä se on.
Valitset satunnaisesti jonkun. Tämä joku avaa yhden kahdesta jäljelle jääneestä, -tyhjän ja kysyy haluatko vaihtaa vielä?
Kannattaisi vaihtaa aina, koska siinä kolmannessa se on 66,6% todennäköisyydellä ja siinä ensin valitsemassasi 33,3% todennäköisyydellä.
Ei mene kaaliin?
Mietipä asiaa kymmenellä laatikolla. Valitse yksi ja joku avaa sen jälkeen kahdeksan tyhjää. Kannattaisiko vaihtaa siihen yhteen jota et valinnut ja joka jäi suljetuksi?
Entäs sadalla laatikolla ja joku avaa 98 kpl?
Etkö vieläkään usko?
Miljoona laatikkoa ja valitset yhden. Joku näyttää sinulle tyhjäksi kaikki muut paitsi yhden ja valitsemasi jää arvoitukseksi. Etkö vieläkään vaihda?
-no älä sitten, Pidä valintasi, ehkä osuit oikeaan jo eka kerralla.
Ootapa vähän, minä sinulle laatikot kohta näytän....