« Jotain outoa tässä aamussa | Pääsivu| Mitäs nyssitte? »

Otsikko, jota en keksinyt

Ajattelin pilata ainakin jonkun naisihmisen olon hetkeksi kertomalla, että pesin ikkunat just äsken. Tai yksi jäi uupumaan väleistänsä, kun loppui se ihmeaine. Ja puhti mutta sitä olisin venyttänyt, jos ainetta olisi ollut. Minä olen nimittäin venyttäjiä. Kai tiesitte, että on olemassa venyttäjä-ihmisiä ja luovuttaja-ihmisiä. On muitakin mutta en nyt jaksa eritellä.

Verhot on muuten kätevä keksintö. Säleverhoilla voi näppärästi peittää mahdolliset pesun jäljet, joita ihmeainekin jätti ja silti valo pääsee huoneeseen. Jos haluaa. Tai saattoi ne jäljet jäädä uupuneesta kädestäkin, koska alkupää näyttää hyvältä. Niin ne verhot. Sivuissa roikkuvilla on myös oiva tehtävä, ne niinkuin täyttää huoneen tyhjiä kohtia. Varsinaista virkaahan niillä ei ole. Ellei siis virka ole se täyttäminen. Oikeata tähdellistä virkaa toimittaisivat sellaiset pimennysverhot, joilla estetään pimeän ja valon sekoittuminen. Tiesittekö sitä?

Ei minulla muuta. Ja joku siellä takarivissä huutelee, että kannattiko tuotakaan tulla kertomaan. Näihin kysymyksiin aina näppärät puhujat vastaavat, kun eivät osaa vastata, että "Hyvä kysymys".

Ettäkö ihmeaiheessa olisi muka jotain höyryjä. En usko.

Jälkipuheet

:D

\o/

Et nyt sentään oloa pilalle saanut, mutta pikkuisen turhautumaan omaan saamattomuuteeni. Viikonloppuna kuuluu lasien kirkastus myös täällä ohjelmistoon, toivottavasti pääosan esittäjä ei sairastu lorvikatariin tai johonkin muuhun ohjelmistomuutoksen aiheuttavaan :)

Arvasin! Minut aina joku ehtii turhauttamaan ikkunoissa roikkumalla. Ehdinpäs ensin.

Kyllä nyt on hyvä olla.

Tai oikeastaan ei ole, sillä minähän olen hyvä ja hyväätarkoittava ihminen, joka ei toiselle pahaa tahdo.

Ihan hyvähän se on, että joku ahkeruudellaan saa minuunkin potkittua liikettä. Eli nautihan ihan hyvällä omallatunnolla hyvästä olosta!

Kun saa jotain pitkään tekemätöntä tehdyksi, tulee niin äärest hyvä olo, että oikeastaan ihmettelee, miksei useammin tee sitä palvelusta itselleen.

Menenkin katselemaan kirkkaista ikkunoista, mitä maailma puuhailee.

Onnea. Minä olen katsellut sivusta tätä maailmaa ikkunoita pesemättä tässä kodissa jo kolmatta vuotta.

Kyllä minä toissa syksynä ostin jo ikkunanpesulastan ja jotain ainettakin, mutta kun niihin ikkunoihin mitä yritin pestä, jäi semmoisia kummia raitoja, luovutin. Että jos sillä Carlakella sitten, joskus. Jos likaiset ikkunat alkavat ärsyttää.

Se oikean fiiliksen haku, se on taitolaji. Siihen tarvitaan hiukan masennusta (muutama päivä riittää), sitten hiukan yleistä ärtymystä (saa likaisista ikkkunoista tai poikittain olevista asioista), hötki olo (kun ei ole mitään tekemistä mutta jalat teputtaisi, että jotain pitäis tehdä) ja lopulliseksi niitiksi hammassärkyä (päänsärky ei käy).

Ja sitä Carlakea.

Huuruisat onnittelut! Meillä kun on vielä osittainen talvirengasangstikin [perheen ykkösauto] päällä, joten ikkunoista en tohdi virkata mitään ennen kuin on kesätöppöset alla! Carlaket kyllä on jo ostettu [piilossa pääkäyttäjältä toistaiseksi].

Meander-perheen ykkös[ja samalla ainoa}auto ratkaisi kesäpyöräangustuksen ennen sen ilmituloa kuskaamalla kesänaruja runsaassa tavaratilassaan kaksi yötä, yhden päivän. Tosin yöllä ei kuskattu. Kannatelttin vaun. Mutta aisaan...

Jaa niin, mikäs se ny oli [hetkinen, rollaan vähän ylös].. Siisqu nythän on päässyt käymään niin, että meizillä ei ole angustusta enää, kun klasit on pesty ja pyörät on autossa.

Mitäs nyssitte?

No joku puutarha anquisti olisi kyllä paikallaan [vuodenaikaan nähden]! Me mennään huomenissa oikein messuamaan sen tiimoilta.

Meillä tehdään ikkunaremonttia. Makuuhuoneen puoli on jo remontoitu ja olohuone tulee ohjelmaan kesällä ja samalla menevät uusiksi myös parvekelasit. Ei muuten, mutta a) ikkunaverhot estävät ääniä kaikumasta. Huomaa kyllä, kun ne ovat poissa. Ja toiseksi, laske siunauksesi. Minun elämäni epeli on niin hullu mies, että hän pesi makuuhuoneen ja keittiön ikkunat viikkoa ennen kuin ne iskettiin karmeistaan ja lupaa pestä parvekelasit ainakin kahdesti ennen niiden menoa. Arvaa, onko kiva katsella moista stahanovilaisuutta?

Siis niinqu mikä miäs se Resurssi siis oikeesti on ku sille liputetaan täällä Meanderiassa asti?! Nyt tuli kunnioitusta teitille päin aika siivu.

Mullakin oli muuten joskus puutarha mutse meni lukuisin nopeiden kääännöksien tiimellyksessä elämästä pois. Angustaa vieläkin, kun kerran disainasin isoista kivenjorikoista kukkamaata ja kivi vierähti käsille ja sormi liiskahalkesi enkä mä huomannu mitään ennenko sormi turposi niin ettei sormusta saanu pois. On muuten kuollu idea pitää sormuksia.

Voisixää Mette vinkata sun miähelle, että se vois tulla tänne meille purkamaan ikkunanpesuhimoaan noihin mun parvekkeen klaseihin, kun mää en ylötä. Ja uskalluksen kanssa tekee hiukan myös heikkoa, kun pitää roikkua tikkailla ja kurkotella samalla vitoskerroksessa pitkävartisen pesimen kanssa. Saisit sääki lomaa six aikaa. Mää kyl kestäsin sen vertasen.

Niissä sivuverhoissa voi olla pupuja ja muita nättejä/söpöjä kuvia, tai vaikka autoja jos niistä tykkää.

Noihan on lastenhuoneen verhot. Pois se minusta, herranjestas!

No eihä! Ei mulla o edes lapsia saati lastenhuonetta ja silti on pupui verhoissa. Ja ajattele ny kuin hienoo olis jos sun verhoissa olis iso meabiilin kuva?

Ei kai niitä lapsia tartte olla ja silti voi olla lastenhuone. Tiedän, olen nähnyt. iso meabiilin kuva verhoissa olisikin jo sitten a-i-v-a-n toinen juttu. Se olisi aikuista ja hianoo.

Eri värisiä Meabiilejä eri huoneisiin: keltaiset autot yhteen huoneeseen, toiseen voisi olla sekä sinisiä että vihreitä viininpunaisella pohjalla ja kolmanteen vihreälle pohjalle viininpunaisia ja beessejä ja vaalean vihreitä Meabiilejä. Isoja ja pieniä Meabiilejä. Siis eri verhoihin. Ja sarjan nimi olisi tietenkin Veerusga.

Aih, näen jo sieluni silmin, mikä megamenestys se olisi. Saisit nimmarilla varustetut special edition -verhot sinne pupuhuoneeseen.

Jos kommenttisi ei tule näkyviin, se on valitettavasti joutunut tahtomattani spämmifiltteriin ja sinne joutuneista en saa mitään ilmoitusta. Käyn mahdollisimman usein vapauttamassa siellä piileksivät. Olen pahoillani.



Tilaa RSS-syöte

Kuka?

Juttutupa