Ajoituksen mestari
Taitaa muuten olla useampi aika, vuosissa voidaan laskea se rupeama, joka on kulunut edellisestä kerrasta, kun Late hymyili minulle aamutuimaan. Onpa outoa, ihan kuin maailma ei olisikaan muuttunut vuoteen pariin. Mealla on aamuisin ollut muuta puuhaa [juuei, ei sellaista, valitettavasti]. Joskus kauan sitten Mea terssasi professionaalisesti ja riensi aina seitsemäksi töihin vaikka sinne kasiksi vasta oli tarvis. Mea oli jo matkalla töihin, kun maikkarilla vasta Latea meikattiin. Työholismia seurasi aika, jolloin aamuisin kyrsi muut asiat niin megalomaattisesti, että piti suoria kämpästä mieluummin heti, silmä kourassa unihiekkaa kaivaen, ei Latea silloinkaan. Sen jälkeen Mea eli hetken aikaa, jolloin nukkui Laten yli toipuakseen edellisistä kausista. Ja sitten tuli tämä villinamupussi, joka valtasi aamuni niin, ettei ehdi sanoa helmenkalastajaa, saati Latea.
Mutta tänään, Late hymyili minulle jälleennäkemisestä lempeän ilahtuneena. Ja ihan vaan siksi, että Mea on ajoituksen mestari: nimittäiin jännitettyään pari viikkoa, että menevätkö ne lentävät tarjoilijat lakkoon vai ei, peruuntuuko loma ja sen siirryttyä muiden murheeksi piti seuraavaksi jännittää, että loppuuko se lumisade paikassa, missä auringon pitäisi jo paistaa, sen jälkeen kohdemaassa penteleet pysäyttivät koko julkisen liikenteen ja mellakoimaan ryhtyivät mutta oletan niiden rauhoittuneen jo, joten näytti hetken täydelliseltä. Mutta vaan kun ei, Mea saa taudin, vilustuu, timanttiporaajat asettuvat päähän, lihakset piestään ja silmiin perustetaan tomaattiviljelmä ja siellä tuntuu olevan juuri nyt kastelu menossa, nenää en edes mainitsisi, ellei se juuri olisi tiputellut näppikselle lopullisen pisteen olon päälle. Sitä se riekkuminen tiesi, kun viikonloppuna piti kuljeskella vähissä vaatteissa Sediksen takia. Ja nyt sataa näemmä taivaan täydeltä lunta, miten tonne nyt Meabiilillä sekaan edes mahtuu. Että silleen, mestarillisen ajoituksen täydellinen loppuunsaattaminen.
But haa! Murphy on keskittynyt nyt liikaa näihin paikallisoloihin, peijoonalta on jäänyt huomaamatta, että kohdemaassa on juuri nyt lämmintä yli 25 graatia ja aurinko riekottaa kuin viimeistä päivää koko naamalla.
Viimeistä päivää. Hmm...
Jälkipuheet
Ja nyt sitten totia nauttimaan...Eikä ne siellä mellakoi kuin päivän kerrallaan ;-)
Jos Mea aikoo ohjastaa Meabiilin kunnialla läpi sankean lumisateen, siihen tarvitaan kaikki valjastettavissa olevat voimat. Joten toti täytyy tehdä alkottomasta mehusta. Mutta minullahan on pikkujouluajoilta jäänyttä glöginjatkemehua. Siitähän minä sen teen ja teeskentelen sen vahvemmaksi.
Ja loppuuhan se sadekin satamalla, eikö? Pääsääntöisesti ihan posetiivarin mieli, ei meitä ennenkään ole nujerrettu, miksi siis nyt. Noup. Valuva nokka seikkailuja päin. Nenäliinapakkaus taskussa.
Sinne se niiskuneiti-olo jää matkan varrelle. Vietä rentouttava aurinkohetki, jota myös lomaksi ilmeisesti kutsutaan.
Buranaa, finnrexiniä ja mummon sekomehua. Hop. Ja lentoa varten paljon allergialääkkeitä, nimimerkillä siinä on muuten nuhassa poskiontelot kovilla lentokoneessa.
Sekomehua ei nyt passaa tässä kohdin ottaa, mutta ehkä jo huomenna. Ja vaikkei aurinko paistelisi, vaikka tulisi ämmiä äkeet selässä morapuukot kädessä taivaan täydeltä, minä en valittaisi.
Loma on sentään LOMAA!
Niin etä onko tässä ymmärrettävissä, ettei ensi viikolla ole päivitystä tässä blogissa? ;-)
Saattaa niitä ollakin, ei tässä nyt sentään mihinkään Iisakin kirkon rakennustyömaalle olla lähdössä. Toisaalta saattaahan se pienempikin työmaa uuvuttaa matkalaisen muuta yritän parhaani ja katson, mihin se riittää. ;)
Autereista lomaa! Kyllä ne taudit siitä helpottaa, kun maisemat vaihtuu.
toivottavasti ei sinne krokojen lähelle kuitenkaan.Muuten kivaa aurinkoista,lämmintä tsydeemii.
Kiitos, hiukan juuri nyt hirvittää vain se autoja syövä mörkö, joka lymyää KehäIII:n lähellä. Vai saikohan se eilen jo tarpeeekseen. Kai sen ohi jo pääseee luikahtamaan.
Ja hop....
Hei, tämä on egosentrinen 'olemme muuttaneet' -ilmoitus. :) Jostain syystä kukaan ei vastaa blogilistan palautepostissa kyselyihini siitä voisiko linkit tarkistaa, joten blogini on kadonnut - vanhaan kun ei mene enää edes kommentit perille.
nii ei mulla oikeesti mittään asiaa.
Sääoloista viis, kyllä Murphy aina jotain keksii.
Yksi aika paha oli aikoinaan kun joku vei voimakkaalla magneetilla varustetun pankkikorttilukijan lentoaseman aulaan ja päälle lappu. Tarkista visa-korttisi sarjanumero tässä koneessa, olet voinut voittaa jotakin.
Ihmettelin tänään, että olenko vahingossa antipamauttanut Menopaussin, mutta kyseessä onkin Mean loma. Huh. Onko tämä jotain "mistä tiedät olleesi liian kauan Blogistanissa" -juttuja? :-)
Ei Blogistanista pääse irti lomalla. Koko ajanhan sitä miettii, missä on lähin Internet-kahvila ja muistiinpanoja tehdään blogia varten aina kun jotakin sattuu. Kyse ei ole siis lomasta, vaan virikematkasta tavoitteena parempi ja uudistunut Blogistan.
Onpas mukavaa, kun joku kaipaa.
Se Murphy oli tosiaan varautunut, vei kameran. Ja siinä samalla vei kuvakertouksen Blogistaniasta, joka olisi uudistunut ja joilla kuvilla olisin puhkonut kuplia ja tehnyt paljastuksia.
Ehkä oli parempi, että vei.
Ajattelin että otan kamerallasi kaikennäköisiä kuvia ja palautan sen sopivasti. Näyttelet sittet sukulaisillesi ja tuttavallisesti kuvia ennakkotarkastamatta. Yllätys on tietenkin kuvien joukossa ja sopivasti kuvankäsittelyä hyväksikäytettynä.
Ajattelinkin, että et sinä sitä turhan taitte vienyt. Et sitten käsittele ainakaaan niitä kuvia, kyllä sä tiedät. Ja jos saa pyytää, niin ota muutama kuva siitä kaatuvasta tornista ja mitä näitä nyt on, joita ei kohta ehkä enää ole. Ai niin, ja jos nettiin laitat, niin yksinoikeus on sitten tiedät kyllä kenellä.