« Toisaalta ahdasta | Pääsivu| Mitäs pahaa hyvässä on? »

Minä kiitän

Kiitän Mikaelia, jonka neuvoilla Cee-asemaongelma on ratkaistunut. Dyron ja Timon neuvot on sisäistetty vastaisuuden varalta mutta nyt päästyin pahimmasta pulasta tällä. Kiitos tsk, kl ja freedom myös.

Rakastan teitä.

Jälkipuheet

Ei se mitään. Koska täällä, meinasinpa lyödä roskaa kuin mikäkin, mitenhän tämä. Niinl.

Kintaat jalassa?

Kyllä naista pitää aina auttaa muuallakin kuin liikenteessä.

Äsh, hävisin satasen. Hyvä että sait läppärin kuntoon.

Et havinnyt Dyro, se sinun konsti on tänään listalla, eilen oli tahtotila voimakas mutta osaamisen ja keskittymisen kanssa oli ongelmia.

Minä, nainen, täten tunnustan rakastavani ritarillisia ja ystävällisiä ja empaattisia miehiä, jotka auttavat naista mäessä ja mäen alla. Hienoa on se.

Ollos hyvä. Lupaan auttaa sinua mäkimaaston lisäksi myös tasamamaalla.

Hienoa, tasamaahan se uuvuttaakin usein enemmän ja totaalimmin. Ryhdyn tänään, tai viimeistään huomenna sisäistämään tahtotilan jatkeeksi sen mainitsemasi fiitsuren keräämät roskat. Nyt peliää kyllä, mutta tieto siitä, että jossain piilee valjastamatonta voimaa, houkuttaa tutkimaan senkin.

Jahka tästä tolkkuunnun.

Aika jännää.

Ratsastankin tästä linnaani nauttimaan teetä.

Ratsastava ritari! Valkoisella hevosella? Jolla on korskea katse ja ylväs pään asento. Siis hevosella. Ritarillahan on silmikko ja katseestaan ei voi sanoa.

Tätä näkyä katsellen maanantai siivittyy toiseen ulottuvuuteen.

Jos kommenttisi ei tule näkyviin, se on valitettavasti joutunut tahtomattani spämmifiltteriin ja sinne joutuneista en saa mitään ilmoitusta. Käyn mahdollisimman usein vapauttamassa siellä piileksivät. Olen pahoillani.



Tilaa RSS-syöte

Kuka?

Juttutupa