Heräsin yöllä niin monasti, että aamukellon soidessa luulin jo perjantain olevan. Hirveä pettymys heti huonosti nukutun yön jälkeen. Tyynyn kuva poskessa automaattikävelin keittiön kautta suihkuun ja surffihuoneeseen ja tulin ajatelleeksi [hiukan ylellisen liioiteltu termi tähän saumaan], että minulla on yksi huone, jolla en tee mitään. Se, mitä normaaleissa perheissä kutsutaan olohuoneeksi. Minä en ole siellä koskaan. Tai siis harvoin, viimeksi useita viikkoja sitten yöllä Sir Elwoodin kanssa mutta sitä ennen ties koska. Ai niin jouluna olin pari tuntia, kun oli vieraita. Tai mitään vieraita olleet, hyvinkin tuttuja. Siellä on mukavat tuolit ja se kotiteatterin irvikuva [Ai niin, pitää muistaa ostaa scart-liitin]. Kesällä olohuoneella tosin on virka, kun sen läpi voi mennä partsille. Niin ja talvellakin viemään tyhjiä pulloja ja roskiksia. Minun olohuoneeni nimi on enemmänkin huone, joka on. Varmaan sen olemassaoleminen on kotini tasapainoisen feng shuin ehto ja voima. Testataanpa, kyllä, totisesti, olen tietämättäni onnistunut täydellisesti: Pink area are your lucky places - good for bed rooms, living room, study room, family room [kaikki kohdallaan]. Gray area are good for bath room, storage room, kitchen and dining room [jep]. South area helps you to improve prosperous career and wealth - good for master bed room [juurikin!]. Southeast area is good for improving people's relationships [ei paremmin voisi sanoa]. East area helps you to improve your knowledge - good for study room and office [arvatkaa, missä on nörttikone]. Hämmentävän täydellinen suoritus: makkarini on itä-etelä-lounashuone, jossa tapahtuu kaikki, siis multihuone. Työhuone itäalueella on myös kuntosali ja vaatehuone ja olisi myös vierashuone, jos sellaisia vieraita kävisi. Toistaiseksi olen onnistunut saamaan vieraani eteläitäiselle alueelle, mikä tietenkin osin selittää sen, ettei ketään koskaan ole huoneessa, joka vain on.

Tosiaan, tänään on laiskiaistiistai, varmuuskopio sunnuntailta. Hyvästijuhla siansorkille ja lihaisille juhlille, laskeutuminen paastoon ja päästäiseen. Laiskiaspulla on kyllä hyvää, jos siinä on mantelimassaa rutolti ja hyvää kermaa ja pulla on sisältä melkein täyteen massattu mutta ei erkkikään sitä syö keitetyssä maidossa lillumassa. Voi puistatus. Suomalaiset ovat taas olleet intopiukassa, kun on keksitty nimi laskiainen, muualla vietetään tätäkin juhlaa arvokkaasti ilkamoiden karnevaaleissa pienissä vaatteissa. Suomessa mennään pulkalla siitä, missä mäki jyrkin.