DVD Osa V
Sain eilen vihdoin roudattua sen jo tutun DVD-pelaajani [aiemmin tapahtunut: osat I, II, III ja IV] takuuhuoltoliikkeeseen, joka minulle pääkallon paikalta neuvottiin ja herramunvereni, oli kuin olisi sädettänyt itsensä neuvostoaikaan. Niin tylyä ja nihkeätä asiakaspalvelijaa en olekaan nähnyt naisen muistiin, ja se on tunnetusti pitkä ja sitkeä. Keski-ikäinen kultakorutettu nainen pönötti huonessa, joka oli umpitiukkaan ahdettu noutamista odottavia norsunpennun kokoisia telkkareita. Asiakkaita jonossa kullakin mikäkin laite sylissään, mutta rouva ei kiirettä pitänyt. Edelläni oleva poika melkein itkua väänsi, kun kerbeeros yritti saada tunnustusta kaatumisesta tai mistä tahansa, jolla voisi torjua takuukorjauksen.
Puolen tunnin punerrusharjoituksen jälkeen päivänsäde armollisesti kysyi, mikä on rikki ja selitykseeni laitteen pelaamattomuudesta ja vuokravideoihin kohdistuvasta hyljeksinnästä tämä hymytyttöpatsasta turhaan ikänsä kaihonnut nainen sanoo, että ne vuokraamojen kuvat nyt on semmosia, ettei ne aina näy. Ja minä siihen, että olenkohan ymmärtänyt jotain väärin, eikö DVD-laitteen pääasiallinen tehtävä ole pelata elokuvia, myös vuokrattuja. Rouva oli eri mieltä. Ei toisn osannut selittää, miksi Philips tekee laitteita, joilla ei voi tehdä sitä, mihin laite on tehty.
Hyvin nihkeästi silmiään pyöritellen otti pelaajani sitten vastaan. Kestää kuulemma ainakin kaksi viikkoa, tosin riippuen siitä, mitä he päättävät tehdä sille, kunhan ensin ottavat sen työn alle, kun ehtivät ja sitten _jos_ he sen korjaavat, niin uusien osien saaminen kestää taas. Ei siinä mitään, kestää minkä kestää, mutta yrittäessäni yskähdellä maahantuojan auttavan naisäänen antaneen viitenumeron, jolla numerolla huoltoliikkeen olisi tarkoitus asioida pääkonttoriin päin ensin katsottuaan, mikä vika on, jotta herra pääherra Philips voi arvioida korjataanko vaiko vaihdetaanko, mutta tämä aarre asiakaspalvelijoiden joukossa sanoi koppavasti, että "kyllä me täällä ihan itse teemme päätökset". Ei huolinut numeroa. Asenne oli sitä luokkaa, että en pitäisi mahdottomana, jos laitettani ei katsota enempää aikaa kuin mitä kuluu sen siirtämiseen tiskiltä hyllylle.
Ärsyttää tommonen asenne. Taidankin soittaa sinne Philipsille ja sanoa, että teillä kuulemma tehdään DVD-laitteita, joilla ei ole tarkoituskaan katsoa vuokrakuvia. Että semmosen asian voisi kertoa ennen kuin asiakas ostaa koko laitetta.
Tahtoo takaisin wanhanajan koneet, joissa ei ole turhia liikkuvia osia.
Maa on niin väärällään vääryyttä.
Jälkipuheet
Pistähän kitisten Philipsille. Tuollaista sortoa ei tarvitse ihmisen kostamatta sietää.
Muistan jonkun joskus narisseen netissä (blogissa?) vastaavanlaisesta pomputtelusta ja konetehtailija lahjoitti narisijalle uuden releen ihan vaan, jotta saisi huonon julkisuuden lopetettua. Pyrkisinkö samaan?
Olen aika huono kitisemään ääneen, kyllähän minä tässä uhoan, mutta kun pitäisi olla napakasti asiansa takana puhuen, pääsee minulta liian helposti, että "joo niin, niin kaisse sitten on, anteeksi että olen olemassa".
Kirjallinen reklamaatio ämmän käytöksestä voi olla tehokas. :)
Vaan kelle minä sen osoittaisin, jospa se pönäkkä täti olikin sen firman pomo? Tai pomon vaimo? Kuka sellaista pitäisi palkalla töissä. Tai jospa se tekee halvalla ja ystävällisemmät ihmiset maksaisivat enemmän.
Sähköpostin ansiosta varmaan kirjallisia valituksia ja jupinaa tulee entistä useammin ja niihin ihme kyllä reagoidaankin ihan kiitettävästi.
Meillä on lastenhuoneessa video-telkkariyhdistelmä. Philipsin. Ko. laite on kävi kahdesti huollossa takuuaikana, kun se ei suostunut pelaamaan videokasettien kanssa. Kun sama vika ilmaantui kolmannen kerran, ei philips ollut halukas kustantamaan sen korjausta perusteena "laite on niin halpa". Kuluttajaneuvojan kanssa saimme nyhdettyä korjauksen hinnasta 50% takaisin. Tähän taloon ei philipsin laitteita enää eksy.
Olen kanssasi liikuttavan samaa mieltä herra Philipsin laitteista. Ja katsotaanpa vaan, etteikö venytetä tuonkin korjaamista niin kauan, että menee takuuaika umpeen ja sitten maksaa. Ja varmaan mitään vikaa ei löydy, joka sitten yllättäen paukkaa heti päälle, kun saan koneen kotiin roudattua. Täytyy viedä pajalle konetta hakiessa joku elämää hiukan nähnyt levy ja antaa niiden soittaa sitä.
Ikinä enää sekoa Pillipsin poikain koneisiiin. Nih!