Tie
Älä kuuntele käskijöitä,
kuuntele hiljaisen
puheen puroa.
Ei tietä tarvitse valita,
vaan mihin metsään
polku tallata.Joka lammella pysähdy,
polvistu katsomaan.
Niin kauan kuin järkytyt,
olet oikealla tiellä.- Tommy Tabermann
Kahden ihmisen tutustumismatka toisiinsa tarvitsee passin, jonka älysirussa on aarrekartasto, jonka opettelemalla löytää perille. Matkalla on hyvä välillä järkyttyä, polvistua ja nöyrtyä. Itsensä edessä, ja toisen. Oppia löytämään herkkyys, kokea läsnäoleminen ja tunne, että juuri tässä, tämän ihmisen kanssa olen lopulta kotona. Tämän ihmisen viereen minun on hyvä nukahtaa, tästä haluan herätä. Tuntea olevansa vihdoin perillä.
Jälkipuheet
Niin. Itketään nyt sitten hiukan lisää.
Nyt hyristään. Siis edelleen ihan vaan mielikuvitellen. Tai sitten ehdoton ehkä tai ei, ehkä hiljaisesti todeten.
Tämä nyt oli vaan vaatimaton kannanottoni suureen seksikeskusteluun.
Nythä mä sen keksin! Mun älysirussa on joko viirus tahi sitten siinä on joku pahemmanpuoleinen bugi.Kun tuo kartta vie jatkuvasti harhaan. Missäs näitä voi päivittää?
Öö... päivittäminen... Nytpä heitit niin pahan, että vastausautomaattini tilttasi. Raksuttaa vaan ja välillä surauttaa sellaista korvaa vihlovaa ulvontaa. Hetkinen, yrittää nyt kertoa jotain:
ABORTED effort:
Close all that you have.
You ask way too much.
Mä tiesin tään...
OK. Unohdetaan sirut ja lähdetään matkalle vaiston varassa.