New technology, old iron
Löysin tämän hienon sivuston ja halusin kovasti sanoa jotain tietäväistä ja näppärää niin kuin jotain tietäisin vanhoista autoista ja ohimennen sitten heittää tämän linkin. Minä mitään ymmärrä. Vanhoista autoista nyt en varsinkaan. Muuta kuin että sivustolla on hienoja kuvia ja paljon tietoa. Joten olkaa hyvät, te, jotka ymmärrätte, The Old Car Manual Project.
Koska Euroopan koneeseen valittu maajoukkue edustanee Suomea pienoiskoossa, voi vain todeta, että hienoa ja oppinutta porukkaa me suomalaiset, kertakaikkiaan: kirjailijoita, opettajia, toimittajia, maistereita, tohtoreita, tuomareita ja muuten vain hienostoa. Ei ole Suomessa enää näemmä duunareita tai vähäväkisiä; missä ovat aarporaaja ja betoniraudoittaja, kuka tästä sakista valvoo köyhän tai kotiäidin tai työttömän tai opiskelijan tai lapsiperheiden etuja siellä Euroopassa. Toisaalta, onhan paremmalla väellä enemmän etuja valvottavana.
Matkasin mittariautolla viikonloppuna, kun hetkellinen kiire pakotti siirtymään pikaisemmin kuin bussit mahdollistivat. Kiire haihtui hetkeksi, kun lupsakka pirssikuski hymyillen avasi oven ja esitettyäni toivomuksen päästä keskustaan, sanoi kuljettaja, että "Jaa Hämmeenkarulle." Sinnepä sinne. Ja Iskelmäradio soi: "Vielä on kesää jäljellä..." Toivottavasti.
Katsoin huolestuneena, että minun potutus-kategoriassani ei ole paljon mitään potutusta, ja viime aikoina aina vaan vähemmmän. Huolestuttavaa sopeutumista, hyymiöitymistä ja töötevöitymistä.
Jälkipuheet
Tuo Mamban simppeli, mutta kaikkineen niin kesänmakuinen ja toivoa valava renkutus saa kyllä väkisinkin hyvälle tuulelle ja hymyn suupieliin. Potutus pysyköön loitolla ainakin potunnostoon saakka!
Jepjep!! Jo viime kesänä elokuun yhä vaan jatkuvina hellepäivinä se kuin kuului päiviin: joka päivä totesi, että totta tosiaan, vielä on kesää jäljellä. Uskon vakaasti, että tänä kesänä taas renkutellaan elokuussa sitä samaa. Ja potutus pysyköön potunnostoon saakka pottukellarissa.