« Hammaslääkärissä | Pääsivu| Kaikkea sitä tuleekin miettineeksi »

Vuokra-Wagner

Nonni, nythän sen sitten joku perusti. Sen, jota joskus haikailin, että miksei vaikka auto-kaupan tekoon voisi miestä vuokrata. Nyt voi, vuokra-aviomies tulee nopeasti ja maksaa kohtuullisesti ja taksamittari rapsahtaa päälle ja pois ovesta astuessa. Vuokra-aviomies tekee, mitä emäntä käskee [paitsi seksipalveluja ja laatoituksia]. Tämmöistähän yksineläväinen naisihminen tarvitsee silloinsuntällöin eikä aina kehtaa lainata ystävättären miestäkään. Vuokra-aviomies voisi toimia myös harjoituskappaleena; sitähän voisi viikon verran makuuttaa sohvalla ja sitten tutkia sielunsä syöverit, jotta maksaako vaivan.

Nojoo, leikki leikkinä. Eihän ihminen ole työsuoritus. Sielujen siskoutta, kahdenkeskisiä ilon ja naurun hetkiä, silmäyksillä luotuja yhteisymmärryksen helmiä ei vuokraamalla saa. Ja vaikka saisikin, eihän se ole sama.

Kaunis olet. Ja onnellinen, kun saat syleillä miestä ja tuntea hänen painonsa! Yöllä tunnet hänet vierelläsi ja hänen hengityksensä hipaisee ihoasi kuin satakielen siipi.
Frederico Carcia Lorca: Veren häät [Suom. Pentti Saaritsa]

Jälkipuheet

Pitäisiköhän perustaa vastaava firma, sais rahaa siitä et olis naisten seurassa miehekäs.

Ni-in, vaan mistä sen sitten tietää, ettet ole kopio. Onhan meitä opetettu välttämään kopioita.

NO ehämmää kopio, vaan uusi ja paranneltu malli. Mulla on pieni mahakin niikun kunnon aviomiehellä kuuluukin:)

No jos paranneltu, niin mikä minä olen sitten mitään sanomaan. Muuta kuin sen viimosen sanan, sepä tässä vuokramiessysteemissä juuri niin herkkua onkin.

Kalliiksihan se saattaa tulla, mutta hyvästä kannattaa maksaa. Kuuluu niihin äidin oppeihin: varo kopioita ja halvalla ei hyvää saa ja köyhän ei kannata huonoa ostaa.

Jos kommenttisi ei tule näkyviin, se on valitettavasti joutunut tahtomattani spämmifiltteriin ja sinne joutuneista en saa mitään ilmoitusta. Käyn mahdollisimman usein vapauttamassa siellä piileksivät. Olen pahoillani.



Tilaa RSS-syöte

Kuka?

Juttutupa