Sunnuntai-illasta aamunkoittoon
Kulkijoita on harvakseltaan, baareissa viivähtää rauhallisia vapaasta arkeen kääntyileviä mieliä, elämä palailee uomiin. Lievä haikeus viipyilee katseissa. Sunnuntai-ilta.
Kaksi viikkoa sitten illassa vielä viipyili tumma ja lämmin peitto: kevätyön hämy on tällä välin muuttunut kesäyön kuulaudeksi.
Ystäväsuhdeneuvotteluissa kannattaa muuten jo alkumetreillä tarkistaa monta seikkaa, jotka helpottavat jatkokeskusteluja YT-neuvottelupöydän ääressä. Vähäisimpiä ei ole se, että kumpi puoli reikäleivästä maistuu paremmin: jos potentiaali aamukahvivieras nauttii enemmän leivän päällisosan syömisestä ja itse mieluummin syö alapuoliset osuudet, niin on yksi arjen kitkoista jo etukäteen ohitettu.
Jälkipuheet
Kannattais tehdä noista kuvista ihan oikeat thmumbnailit, eikä käyttää originaalikuvia etusivulla latausta hidastamassa.
Maailma on täynnänsä asioita, joita tekisi, jos osaisi. Toisaalta taas nehän ovat joskus opeteltavissa, joten yllytyksestä kokeilin ja nämä kuvat ovat nyt niitä. Arkistojen vaihto tosin jo onkin tiukempi rupeama.
Nyt on ihan ok. Mutta siinä edellisessä versiossa oli ensin se kuva ja sitten tuossa oikealla reunalla alkoi nämä leipätekstit (1024-näytöllä).
Hyvä niin, alkoikin jo konstit loppua.
Nyt on hieno. Tackar och pokkar!
Kiittää ja pokkaa. Olihan jännittävät hetket, kun heitti vanhat vaatteet pois, eikä ollut satavarma, että istuuko uudet päällä. So far so good.
Elämässä pitää ottaa riskejä.
Otettu on! Ja nautittu joka hetkestä.