Aamutikkuiset silmäni rävähtivät töihin tultuani hämmästyksestä seljälleen, sillä työpöydälläni monien ulko- ja väliovien lukkojen takana oli äärest kaunis kukkakimppu. Hämmennyksestä toivuttuani kiittelin työtoverit, mutta eivät tunnustaneet. Sitten katsoin kalenterista, pitäisikö minun mahdollisesti olla jossain muualla ojentamassa kyseistä kimppua jollekin muulle. Ei merkintää. Katsoin almanakasta, että onko minulla nimipäivä. Juu ei, en ole Konsta tai Kosti. Salainen ihailija?

Aika jäyhää muuten olla Säädön syrjän ja Kalamukin välissä pnuk!:n linkeissä. Olen niin otettu. Lisään tämän CV:hen.