« Ooh, juu tats mai traalalaa | Pääsivu| Hammaslääkärissä »

Helluntaiheilahduksia

Poikamiestytölle harvemmin käy niinkin messevä flaksi, että on poikia ihan kaksin kappalein, samana iltana tuskin koskaan. Guntherin soman leukakuopan ja huumaavan musiikin innostamana, jytkeen jo kolmatta tuntia päässäni takoessa päätin rauhoittua menemällä sen toisen kanssa saunaan. Olin hankkiutunut läheiseen tuttavuuteensa ihan helluntaita silmälläpitäen. Ajattelin, että josko hänen kanssaan rauhoittuisin saunassa rupatellen niitä näitä, vaikka vaan häntä silmiin katselisin.

Hänestä olin kuullut puhuttavan kaunein sanakääntein, kuinka hän rauhoittavasti osaa tytölle jutella, rentouttaa ja tehdä ympäröivän ilmankin helpoksi hengittää. Hänen sanottiin solisevalla äänellään jaksavan viihdyttää pitkiäkin aikoja. Runollisimmat puheet menivät niinkin pitkälle, että lupasivat hänen jopa solisevaksi lähteeksi muuttuman ja kostuttaman ja pirskottaman ihanat ja rentouttavat eliksiirinsä minun ilokseni. Uskoin kaikki vuolaat puheet, joita tästä ylen sankiasta brihasta kerrottiin.

Ei pirskottanut. Pulputti vain jotain mitätöntä itsekseen jupisten. En sano, että tyypillinen mies, mutta Guntherin kanssa jo riehakkaampaan menoon tottuneena olin kyllä lievästi pettynyt.

Kun ois aina kesä ja helluntai eikä koskaan talvi ja maanantai.
- Vanhan kansan viisauksia

Jos kommenttisi ei tule näkyviin, se on valitettavasti joutunut tahtomattani spämmifiltteriin ja sinne joutuneista en saa mitään ilmoitusta. Käyn mahdollisimman usein vapauttamassa siellä piileksivät. Olen pahoillani.



Tilaa RSS-syöte

Kuka?

Juttutupa