Kappas, nörttikoneen näpytinosa on selvinnyt. Kävi eilen nimittäin niin, että läppärin näppylät oli tohtorilassa vaihdettu ja itse vehes kuljetettu onnellisesti pyörän tarakilla kotiin. Käyty oli kaupungilla ja kiire oli nettiin. Ja jano oli kova. Siideripullo auki, pullo pöydälle. Piuhat piti läppäriin, mutta kun ne oli hiukka hankalasti asemoitu koneen taakse ja piuhoja kolme ja tila pieni, kävi niin kuin arvasitte, tönäisin pullon poikilleen pöydälle enkä edes pölöpää heti huomannut, jotta mitä kävi. Pullo valutteli sisältöään pöytäkoneen näppilöille, ja näppis siitä humaltumaan siihen määriin, että kirjoitteli tällaista "lähfeänv ässä esimer´kinv, mbienv bbä öyräkonvve ir´jgoaa, iir´´rryn oiselle oneelle". Loppuilta meni hupaisasti, kun kirjoitushommat piti tehdä läppärillä ja surffihommat isoveljellä, kun sillä on paremmin varusteltu kansiosto. Hiiret meni sekaisin tämän tämän ja väliin näppiksetkin. Mutta nyt on onneksi ihmetoipuminen tapahtunut, ja vanha jaksaa taas.

Siideri oli sitä kuivaa ja hyvää kesäharhailijaa, kohtuullista kotisiideriä. Vaan jos lähdetään oikein mallilleen herkuttelemaan, niin se tehdään Full Moonilla, mielellään tyköön hyvää ja mieleistä seuraa.

Ääh, taas koiran tuuri, olin Piskerin miljoonas ensimmäinen. Saako edes tähtisadetikusta.