Hektisen sinkkuviikonlopun raportointi jatkuu:

Kun olin eilen kantanut säilömykset partsille pakkaseen ja kaappi oli taas kylmenemässä, menin ettosille, ihan vaan hetkeksi.

Heräsin neljän tunnin päästä, jona aikana aurinko oli kääntänyt lämmöt päälle ja tiedätte kyllä minne oli muodostunut lämmin akvaario.

Piti sitten lähteä pankkiautomaatin kautta kauppaan, mutta muistin tunnusluvun väärin, joten maatti taltioi korttini. Harmitti. Sairaasti.

Kotiin tultuanni harkitsin hetken sormenjälkien pyyhkimistä jääkaapin ovesta.

En pyyhkinyt, koska piti välillä kirjoittaa kaikki tapahtumat muistiin.

En nähnyt taaskaan yhtään pussailevaa, tyytyväisen ja onnellisen oloista pariskuntaa, jota olisin voinut ryhtyä kadehtimaan.

Wokkimättö oli hyvää.

Se on tänäänkin hyvää. Sen on pakko olla, koska wokkivihannekset sulivat auringossa, ja sitä piti tehdä aika paljon.