« Ennetään | Pääsivu| Silent line »

Jonossa

Jouduin juuri äsken viettämään jonkin aikaa jonottaen ja joutessani mietin erästä päivittymisen ajankohtaa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Aikaloikka sivuutti kolmen ja neljän välin, joten mitä kello oli sillä välillä. Tapahtuihan silloinkin asioita, mutta mihin aikaan? Mitä kello oikeastaan on silloin, kun se ei ole mitään?

Ihmisellä on mielikuvitus siksi, ettei pitkästy jonottaessa.

Jälkipuheet

Vai niin, oletko varma, että kyseessä on väli. Saattaisi olla myös ajankohta, jossa klo 03.00 ja 04.00 tapahtuvat yhtäaikaa.

Ilonpilaajaminäni toteaa, että kellonaika on ihmisen luoma konventio, ei mikään ajan ominaisuus, ja että kesäaikaan siirtyessä klo 2:59:59:ä vain seuraa 4:00:00. Eiväthän esim. eri aikavyöhykkeet erillisiä aikajanoja kuvasta.

Poeettinen havainto, silti.

Ikäviä ihmisiä, huoh. Minusta olisi ollut niin mystistä, kun olisi ollut tunti, jota ei ole. Ja sitten syksyllä sen saa takaisin hyvin säilyneenä sieltä ei-mistään. Joka vuosi yksi tunti aikaa, jota ajan hammas ei pure puoleen vuoteen. Sehän tekee jo vaikka mitä. Siis kulumatonta aikaa.

Kyllähän se itseasiassa on niin, että yksi tunti pistetään talteen. Tämä ei ole edes ristiriidassa edellä kuvatun jatkuvuuden kanssa, mitään ns. tyhjää hetkeä tuossa ei kuitenkaan ole. Tämä talteen laitto on tietenkin meidän itsemme ansiota (syytä), koska elämämme on kiinni kellonaikaan sidotuissa tapahtumissa. Syksyllä sitten talviaikaan siirryttäessä meidän, sanoisinko, nettovuorokautemme on pituudeltaan 25 tuntia vaikka todellisuudessa se on normaalin pituinen.

Sitähän minäkin, että minulta on viety tunti ja nyt on elämä ihan sekaisin: illalla ei tule uni ja sitten hermostuu, kun se ei tule ja kun hermostuu, ei varmasti uni tule. Ja aamulla siiten parin tunnin horroksen jälkeen joutuu heräämään tuntia aiemmin. Minulta on itse asiassa viety monta tolkullista tuntia tai toisaalta minähän olen saanut monta valveillaolotuntia.

Älyttömän vaikeata aikaa.

Minä joskus haaveilen, että voisi jostain saada vaikkapa puolikkaan ylimääräisen päivän, tai kokonaisen. Sillä olisi enemmän käyttöä kuin vaivaisella tunnilla. Ajatelkaa; tiistai, tiistai ja puoli, keskiviikko.... ;-)

Minä haaveilen useinkin siitä, että voisin pysäyttää päivän. Vähän sama asia: lauantai, lauantai, lauantai...

"Monday morning feels so bad
Everybody seems to nag me
Come on Tuesday I feel better
Even my old man looks good
Wednesday just won't go
Thursday goes too slow
I've got Friday on my mind"

Lainaus: Mooren Karppa

Jos kommenttisi ei tule näkyviin, se on valitettavasti joutunut tahtomattani spämmifiltteriin ja sinne joutuneista en saa mitään ilmoitusta. Käyn mahdollisimman usein vapauttamassa siellä piileksivät. Olen pahoillani.



Tilaa RSS-syöte

Kuka?

Juttutupa