Sunnuntai-iltaolo on sekoitus haikeutta ja väsymystä, odotusta ja menetystä. On kuin seisoisi kahden vuolaan kosken keskellä selkä päin kuohuvan pakenevan kosken tyrskyjä ja kasvot kohti päinsyöksyvää vesiryöppyä. Kirkkaat ja raikkaat vesitirskeet virkistävät ja pelottavat, mutta ovat kirkkaan kristallisina kauniita. Kerään niitä käteeni.