Parhaita joululahjoja ei voi paketoida
Lapsena joulupaketit kiehtoivat mieltä, vaikka suurin osa paketeiden sisällöstä olikin tiedossa, sillä meillä ostettiin vain tarpeellista ja usein lahjansaaja itse jopa kävi sen ostamassa. Ostamaansa ei kuitenkaan saanut käyttää ennen joulua ja äiti paketoi sen huolellisesti ja vei piiloon, jonka me lapset toki tiesimme. Muistan kerran ostaneeni itselleni äidin kehotuksesta jo toukokuussa alennusmyynnistä luistimet joululahjaksi, ja koska ne oli niin aikaisin ostettava, niihin oli varattava kasvunvaraa; koskaan jalkani eivät sitten niin isoiksi kasvaneet.
Aattona sitten koko perhe näyttelimme yllättyneitä, kun paketeista paljastuivat tutut rukkaset, sukat, kirjat ja pipot. Äitini viikkasi paperit huolellisesti uutta käyttöä varten. Papereiden reunat oli kirjoitettu täyteen hentoja lyijykynänimiä: M:lle Hyvää Joulua. J:lle Riemukasta Joulua, V:lle hauskaa Joulua. Jotta merkintöjä ei olisi tarvinnut muutella, äiti valitsi uuskäyttöä varten aina sen, jossa oli valmiiksi jo oikea nimi.
Nykyiset paketit pelottavat minua; jospa sisältä paljastuva lahja ei olekaan mieleinen, jospa minun on näyteltävä taas yllättynyttä, jospa sisältö ei vastaa paketin kauniita lupauksia, jospa paketti lupaa yhtä ja antaa toista. Nykyiset paketit eivät ole niin henkilökohtaisiakaan, koska ne on käärinyt joku yleishyvää palvelusta suorittava omantunnon puhdistaja tai alipalkattu stressaantunut jouluapulainen tai junnukiekkoilijan kyrsiintynyt äiti. Poissa on lahjan henkilökohtaisuus, kun siihen tarttuu käärijän paha tuuli ja mieli. En kadehdi heitä, säälin vain ja ihmettelen, mistä rangaistaan naista, joka joutuu käärimään suksia ja kelkkoja pakettiin (miksi ne muuten pitää paketoida, kun päältä jo näkee, että suksethan siellä).
Jos minua rangaistaisiin pahoista ajatuksistani yhdyskuntapalveluna ja pääsisin pakettien käärijäksi, haluaisin kuitenkin kovin lievistä rikoksistani johtuen päästä käärimään kirjoja ja CD-levyjä, sillä ne ovat säntillisiä ja helppoja paketoitavia, niistä voi tehdä lupaavia paketteja, ja sisältö on lähes aina antoisampi kuin kauneinkaan paketti.
Parhaita joululahjoja ei voi paketoida; ne annetaan ihan sellaisinaan, sydänlämpöisinä ajatuksina, halauksina ja hellämielisinä viesteinä.
Jälkipuheet
"miksi ne muuten pitää paketoida, kun päältä jo näkee, että suksethan siellä"
:) Ihan samasta syystä kuin siitä että naiselta on kiva ottaa paita tai rintaliivit pois :) "Paketti" on kiva avata..
..ja katsoa (että kokeilla :) mitä sieltä paljastuu.. :) Ja tämä ei muuten sitten liity mitenkään vähän aikaa sitten julkaisemaasi linkkiin paketoidusta miehestä ;)