Tästä on hyvä ponnistaa
Jos pääni ei olisi lujasti kiinni harteilla (hetkinen
tarkistin vaan, että se on), hukkaisin sen, enkä huomaisi mitään eroa. Aamu alkoi koiran kirsun kylmällä kosketuksella, mikä on toiseksi paras heräämistapa. Paras on vielä kokematta, mutta elän toivossa. Seuraavaksi aamurutiineista ensimmäinen, valmiiksiladatun kahvinkeittimen päällenaksauttaminen. Naks.
--- /muita askareita/
Jahas, ei se ollutkaan ladattu (missähän ne ajatukset iltasella onkaan olleet). Olen siis lämmittänyt tyhjää pannua. Vettä pannuun.
--- /lisää muita askareita/
No johan nyt, en ollut muistanut kaataa sitä vettä säiliöön, vaan lämmittänyt vettä levyllä. Vesi säiliöön.
--- /edelleen muita askareita/
Tätä ei enää usko kukaan, mutta nyt en ollut muistanut laittaa kahvinporoja tötteröön. Ylikuumentunut vesi roiskuttaa kahvinporot pitkin pöytää. Mutta tällä menetelmällä saa hyvää ja herättävää aamukahvia.
Pitkähkön aasinsillan ylitettyäni lähden suoraan ihmettelemään niinkin tärkeää asiaa kuin, että minkähän takia korvanappikuulokkeita käteen poimittaessa *aina* R osuu L-käteen ja päinvastoin. Nyttemmin vaihdan suosiolla nappeja kädessä samoin tein ja yllätys, yllätys: ne ovat oikein L vasemmassa ja R oikeassa.
Tunnustakaa pois, luulitte niiden olevan edelleen väärin.