Pienkoneen uhri
En oikein tiedä, miten suhtautuisin itseeni, kun katselen kaapeissani lojuvia pienkoneita. Kyllä jokaista ainakin kerran on käytetty, ja useimpia vain sen kerran. Kuka haluaa vähän käytettyjä kodin pienkoneita, siis tosi vähän käytettyjä.
Ken keksii, miksi minulla on jugurttikone, saa sen.
Tästä valikoimasta löytyy useita toteutumattomia lupauksia: leipäkone (tekee kyllä kelvollisen pizzapohjan), kananmukankeitin, voileipägrilli, vohvelirauta, sauvasekoitin, yleiskone, taikinakone, vatkain ja höyryharja. Moottorittomista vempuloista jauhelihapihvintekomuotti ja kermanvaahdotinpurkki mallia Tupperi edustavat lajinsa aatelistoa. Jugurttikoneen voittanutta ei kuitenkaan ole. Löytyy sitten vielä keittiön ulkopuolelta jokunen härväin, joilla, niilläkään, ei ole juurikaan käyttöä.
Ostaisinkohan joululahjaksi itselleni maidon vaahdottimen. Ei sillä, että mitään käyttöä olisi, mutta se on aika söpö.
Jälkipuheet
Näille sivustoille päädyin hakusanalla 'höyryharja'. Lienenkö uhri myös...
Varmaan se jugurttikone oli myös aika söpö?
(Saisikohan tällä veikkauksella jugurttikoneen?)
Eikun se jugurttikone siksi, että ihastuin Kreikassa paikalliseen jugurttiin ja toin sitä siemeneksi ja sitä varten piti saada kone. Mutta eihän siitä tietenkään mitään samanlaista tullut. En ottanut huomioon, että maitokin on erilaista. Kai. Ei vaan tullut. Eikä niistä suomalaisistakaan mitään tullut.
Siitä syystä sitä konetta ei kaupoissa enää näekään.
Hihi... On mennyt kohta kaksi vuotta etkä ole päässyt eroon jugurttikoneesta. :-)
Olisin minä siitä päässyt mutta huomasin kiintyneeni siihen. Jonain päivänä vielä teen sellaiset jugurtit, että ...
Jos jollain tosiaan vielä lojuu jugurttikone
nurkissa niin täällä sen on hyvä olla.
Yritän minäkin saada jugurtin ja jos en onnistu laitan eteenpäin.