Tuotahan se arki aamuisin tuntuu olevan näin syksyllä

Eilen aamulla se tuli jo koettua. Etu- ja takalasi oli jäässä.

Helsingissä tänä aamuna olikin jo pakkanen.

Tästä se lähtee.

Arki on minusta sanana ruskea tai beessi eli tylsä. Ja mikään ei ole minusta niin tylsä, suorastaa ruma, kuin ruskea auto. Ja koko tylsyyden kruunaavat beessit lehdet. Niin arkea.

Ei ole enää monta päivää arki syksylehtiä, kohta saat hangata valkeaa kuuraa autostasi aamuisin, muuttuu auron värikin ainakin hetkeksi vaaleammaksi.

Hui! Virkanaissiskon silmät taitavat täällä jo tähän aikaan iltapäivästä harittaa pahoin: luulin ensi silmäyksellä näkeväni siankorvia konepellillä! Notta lähdenkin tästä kahvitauolle.

nätit kotisivut ja kiva kuva!!hyvää syksyä!!

Tänä aamuna oli jo tosiaan lasit jäässä. Sitten kun tulee vielä se aika, kun silmälasit huurtuvat aina pakkasesta rullessa, eletään todella hämäriä aikoja.

Nasu, sinulla täytyy olla koira :)

Kiitos susanna.

Niin.

Minäkin olen ostanut kuivattuja siankorvia. Ajattelin että ei se niin kauheaa sialle ole jos ottavat vain toisen korvan. Kuuleehan sitä toisten röhkintää tarpeeksi yhdelläkin.

Sitten markkinoille tuli sian kärsiä ja jopa suoroja. Se oli jo liikaa ja aloin boikotoimaan.

Mutta minua jäi kamalasti häiritsemään kuvassa olevan auton merkki. Ja vaikka tiedän olevani ihan untamo kysyessäni moista, niin kertoisitko sen minulle ?
Nimimerkillä pönttö.

Haluaisin josatain syystä sanoa, että Volvo, mutten ole niiden värityksenä koskaan nähnyt tuollaista.
Olenko koskaan kertonut olevani kohtuullisen kiinnostunut autoista? Nyt taisi viimeistään tulla salat julki..

Murphy, olet niin oikeassa. Minäkin boikotoin kärsimöitä. Korvat oli jotenkin ihan OK, sympaattisiakin. Melkien kuin perhosen siipiä.

Vintti, en siis todellakaan tiedä. Mutta koska se oli niin tuikitavallinen, niin sen täytyi olla Toyota Corolla.

Enpä tiedä onko tyypillinen arki, kun on kolme muutakin vuodenaikaa. Mutta kuva on tosi hyvä. Hyvin rajattu ja silmä on löytänyt etsimestä hyvän sommittelun. Väritkin istuvat paikalleen niin, että tuota voi sanoa hyvin kauniiksi syksyn kuvaksi.

Kiitos Harmaa Susi. Olin itsekin varsin iloinen otoksesta vaikka se karu olikin. Lehtien terävyyskin osui kohdalleen paremmin kuin uskalsin odottaa.