Hehee, Mea. Hauska runo.

Kuin lehtikuva! Hieno ja värit on kohdallaan!

Kiitos Hansu. Olin jo vaipua epätoivoon, ettei kukaan sano mitään kuvasta. Minä nimittäin itse rakastan tuota kuvaa ja olen siitä hyvin ylpeä. Pidän kuvista, joissa on ihmisiä. Niiden sisäinen kertomus on niin paljon vaikeampi vangita kuin maisema, joka odottaa hiljaa kuvaajaa.

Kuvaa klikkaamalla sen saa avaraksi. Hienot lampimat varit.

Olen ehkä itse enemmän maisemakuvien ystävä, mutta kieltämättä tämä on hyvin tunnelmallinen..tuo itselleni jotenkin kaurismäkeläisen fiiliksen :)

Kiitos hpy. Pinei kuva ei aina anna kaikkea, mitä siellä on. Joskus kyllä riittää pienikin mutta isompana tämä antaa ihan konkreettisestikin enemmän.

Timo, maisemakuvat ovat kauneimmillaan huikean kauniita. Niillä on toki oma arvonsa ja nekin tarjoavat haasteita yllin.

Mutta henkilöiden saaminen elävinä, tarinan arvoisina kuvalle, on kyllä huomattavasti haasteellisempaa. Kun siinä joskus onnistuu, kokee kyllä sellaisia onnistumisen kiksejä, ettei mikään maisema yllä samaan.

Epulla näyttää olevan avara katsekontakti.

Vähän tossa nyt poika kyllä jännittää ja esittää eteeristä.

No ajattele nyt omalle kohalle; ihan tyhjä baari, kyllä se vetää eteeeriseksi. Tai siis avarakatseiseksi.

Sinulla on aina niin upeita kuvia. Tämä on yksi parhaistasi.

Kiitos Obeesia, tuhannesti. Vaikka itse pitää kuinka jostain kuvasta, tuntuu hyvältä, että joku muukin pitää. Ja ennen kaikkea sanoo.

Tällaisen julkisen esittelyn yhtenä tarkoituksena on tietenkin saada kommentteja *kuvasta* *kuvana* ja sen välittämästä *kuvan* kertomasta. Arvostan kommenttia, josta näkee että kirjoittaja on oikeasti katsonut kuvaa.

Kiitos.