Talviaikaan
Lokakuun viimeinen sunnuntai on vuoden paras päivä. Aamulla silmiä kellon suuntaan raotellessa muistaa yhtäkkiä, että nythän on SE päivä. Ihana silloin on sulkea silmänsä ja vaipua onnelliseen sunnuntaiauvoon. Saada lisätunti. Siitä tokeennuttua siirtää herätyskelloa, saada tunti ja keittää kahvi, jota nautiskellessa huomata keittiön kellon vielä olevan kesäajassa ja taas saada yksi tunti. Vilkaista aika tietokoneesta ja todeta sen tosiaankin näyttävän vähemmän kuin sisäinen kello tuntuu. Lisätunti. Ulkoiluttaa itsensä ja nähdä koulun kellon näyttävän jo iltapäivää mutta muistaa, että se on kesäajassa ja saada yksi lisätunti. Kotiuduttua huomata mikron kellosta, että kellohan tosiaan on jo paljon ja huomata, että sitä ei olekaan vielä käännetty. Ja saada taas tunti. Illalla muistaa tarkistaa kännykästä oikea aika aamuherätystä varten. Ja saada vielä yksi tunti.
Lähteä maanantaina kotiin työhuoneen kellon näyttäessä puolta neljää ja muistaa ulko-ovella, ettei ollut kääntänyt sitä vielä talviaikaan.
Jälkipuheet
Tuo viimeinen lisätunti oli antoisin.
Äsken sisäinen kelloni näytti seitsemää, joten laitoin telkkarin auki ja ihmettelin, että mitä ihm ... tarkistuslaskennassa kello näytti 17:57. Sisäinen kelloni pitää kesästä tiukasti kiinni.
Meillä ja! Nörtit olivat onnistuneet keskitetysti siirtämään tietokoneen kellon normiaikaan, mutta pöytäpuhelimen näyttö oli kesäajassa. Oli pakko ehtiä ensin syömään ja sitten tiettyyn, 13.30 lähtevään bussiin. Arvaapa montako kertaa säikähdin sitä, että olen auttamatta myöhässä?
Siitä en tiedä, mitä aikaa kävi työajanseuranta aamun tunteina. Kun virkanainen asteli sisään, kello kävi puoli yhdeksää (tätä normiaikaa) ja siitä huolimatta laite lisäsi virkanaisen saldoon plussaa.. Puolen konttorikerroksen yhteinen toive on, ettei kukaan virkaintoinen kantele virheestä.
Aamulla parkkimittari pysäytti hetkeksi näyttäessään tunnin tarkoitettua enemmän pysäköintiaikaa. Hirvitti, että minkäköhän kokoisen kolikon tulin työntäneeksi kitusiin, kunnes tajusin, että kesäaikahan se siinä taas.
Aah. Minä en ole vieläkään siirtänyt seinäkelloa. Saan vähän joka välissä lisätunteja! Tässä ehtii vaikka mitä, ja kotoakin lähdin vaihteeksi ajoissa.
Ilmanko tänään kesti kotimatka tunnin enemmän kuin ennen. Vai miten se nyt menee.