Englannin kieleen on keksitty uusi sana: blook. Viidellä kirjaimella kerrotaan kätevästi, että kirja on kirjoitettu blogin pohjalta. Suomeksi blook voisi olla vaikka lokikirja ellei termi jo olisi käytössä. Miten siis olisi vaikka verkkopäiväkirjakirja. Eikö vain! Se taipuisi niin kätevästi nyky ajan lappeen rantalaisen kieli opin opiskelleiden suissa verkko päivä kirja kirjaksi. Ehkä hiukan hankala kuitenkin. Entä pärekirja? Jo vain se taipuisi helposti ja ymmärrettävästi.

Yhtä helposti kuin käy kirjan kirjoittaminen Susanna Sieviseltä, jolta ilmestyy lehtitietojen mukaan tietokirja joulumarkkinoille. Tosin hänellä ei ole vielä kustantajaa mutta sehän ei Suskulle ole este. Mahtaneeko rouvalla olla teksti jo valmiina? Olisipa vain hälläkin tällainen kätevä verkkopäiväkirja, niin siitähän syntyisi helposti sitten vaikka päretietokirja tai tyylipärekirja.

Uusi iTunes 7.0 on muuten surkea, hermoni riekaloitseva rakkine, joka saa musiikin kuulostamaan siltä kuin vinyylejä soitettaisiin grammarilla, jonka neula on isoäidin ompelukopan paksuin nahkaneula. Enkä muuten ole ainoa valittaja. Se, että paljon mainostamansa kansihaku ei löydä kuin sieltä täältä oikean kannen, useimmiten ei mitään, on vain lievästi ärsyttävää. Puuttuvat kannet voisi iltojensa iloksi kyllä askarrella tietoihin mutta korvissa vouvvaava ääni, joka puolen tunnin välein muuttuu pelkäksi sähköiseksi särinäksi ei innosta askaroitsemaan. Jos nyt jonkun asian täytyy toimia, niin kyllä ne on ne äänet, kun soittopelistä nyt kuitenkin puhutaan.

Eikös tällainen haiskahda aika alkeelliselta. Arvatkaa kahdesti, kuka ei nyt ainakaan osta mitään iipodia. Ikinä. Kuutosversion aikana jo lähes innostuin, lakkasin jo melkein virnuilemasta jokaisen i-alkuisen sanan nähdessäni, lupasin itselleni jopa lukea i-merkkiset blogimerkinnät. Nyt on orastava uskoni ja intoni mennyt. Mistä saan edes kuutosversion takaisin? En ainakaan täältä, vaikka sivu sellaista lupaileekin. Pari sanaa sanoisin sivujen läpipäivityksestäkin.

Mua huvita enää mikää.