Johtamisen ja työryhmätyöskentelyn perusteet
Keissi:
Isojohtaja ilmoittaa osastonjohtajalle, että 1) vähän on keskusteltu johtotasolla sellaista, että 2) osastonjohtajan pitäisi miettiä, ketä kutsutaan perustettavaan työryhmään miettimään 3) hänen osastonsa toimintojen uudelleen järjestelyjä. Työryhmälle luvataan runsaasti 4) aikaa ja 5) resursseja, jotta se voi rauhassa miettiä, mikä on paras tapa taata 6) tulevaisuudessa paremmat työskentelyolot sekä 7) valoisamman tulevaisuuden uudistuneessa ilmapiirissä uudistusten myötä koittavan 8) sekä tehtäväkuvien selkeytymisen myötä haastavampien työnkuvien ja uudistumismahdollisuuksien aukenevan.
Eli:
1) Johtajat ovat saunaillassa sopineet, että ulkoistetaan se osasto A pois kuleksimasta.
2) Johtajat ovat jo nimittäneet työryhmän B, johon kuuluu pari pakollista johtotason asiasta mitään tietämätöntä sekä pari työmyyrää, jotka varaavat kokoustilat, tilaavat kahvia kokouksiin ja tekevät muistiot.
3) Johtajat olivat samassa saunaillassa jo sopineet, että osasto A lopetetaan ja ostetaan palvelut yhtiöltä C.
4) Johtajat haluavat päästä asiasta eroon mahdollisimman pian ja aikaa annetaan kaksi kuukautta, joista toinen on yleinen kesälomakuukausi ja toinen se, jolloin loput ovat lomalla.
5) Ne kaksi työmyyrää hoitavat keskenään sähköpostitse asiat ja kirjoittavat muistion, mihin tulokseen työryhmä on tullut kokouksissaan, joita ei ehditty pitää.
6) Osasto A:n on hävitettävä puolet resursseistaan ja heidän osastonsa saneerataan muuhun käyttöön. Hyvästi omat valoisat työhuoneet.
7) Työryhmä B tulee tulokseen, että osasto A lakkautetaan, koska työryhmälle kerrotaan, että siihen tulokseen on tuleminen ja osasto A:n henkilökunnalle etsitään Yhtiö C:n varastosta työhuone, jonka saavat jakaa keskenään.
8) Varastohuoneeseen ehkä saa tuoda omat kukat.
PAM PAM, sanoo johtoryhmän puheenjohtajan taikanuija työryhmän esitykseen. Työryhmän työmyyrä saa poistua. Hän näkee vilahduksen johtoryhmän mozzarella-tomaatileivistä ja porkkanaleivoksista. Niitä resursseja varmaan, ajattelee hän.
Johtoryhmä päätti kokouksessaan lakkauttaa osasto A:n Työryhmä B:n esityksen mukaan ja ostaa palvelut jatkossa yhtiö C:ltä.
Jälkipuheet
Näinhän se käy - toivottavasti nyt edes vähän karrikoitua...
Todellisuus on itse asiassa kertomusta karumpi.
Näinhän se menee. Mutta voi myös uumoilla, että osasto A:ssa olisi kyllä pitänyt olla tiedossa mitä tulossa oli, ennenkuin nämä pakolliset "movements" käytiin läpi.
Johan nyt on...! (Voimasanat saat valita vapaasti, mikäli resursseja sellaiseen vielä on.)
Haluaisin sanoa paljon enemmänkin, mutta kun juuri nyt ei ole kielen päällä kuin kammottavimpia kotimaisia latteuksia. Mutta toivottavasti tiedät, että minä tiedän miltä se sinusta ehkä tuntuu. Ja toivon, että siitä tiedosta jotakin apua on.
Tottahan osasto A:ssa tiedettiin, mitä tapahtuu, kun siirrot tehdään ja tottahan Osasto A:n osastonjohataja vuolaasti kertoi kaikille, mitä tapahtuuja millä hinnalla. Mutta kun. Ketään ei kiinnostanut.
Veeralle kiitos. Tiedän. On sitä.
Kokemusteni mukaan osasto A:n henkilöresurssit vapautetaan eli saneerataan. Joku alle 40-vuotias saatetaan siirtää muihin tehtäviin. Jos hyvin sattuu.
M.O.T.
Yksi hyvinkin läheltä tuntemani Yhtiö ulkoisti yhden osastonsa, jonka 70 työntekijän sanottiin säilyttävän vanhoina työntekijöinä saavuttamansa edut. Sinä päivänä, kun kaupat tehtiin, irtisanottiin 55 ihmistä. Nyt se ulkoistettu työ tehdään 500 kilometrin päässä, koska samassa kaupungissa oleva toimipiste ei ehdi tekemään kaikkea. Niille 55 ihmiselle olisi töitä siellä 500 kilometrin päässä mutta ei samalla paikkakunnalla, missä kuitenkin olisi tarve, koska siellä ei taas ole tilaa ja uusi tila maksaa.
Mikään tuostakaan ei tullut yllätyksenä muille kuin sen ulkoistavan Yhtiön johtajille, jotka sopimuksen solmivat. Tai niinhän ne siis sanovat.
Mitä lähempänä organisaatiossa ole työmyyrää, naissukupuolta, yli-kolmevitosta, sitä parempi on, että et välitä. Tai en ainakaan näytä ulospäin, että välität.
Jos välität ja lähdet barrikaadeille, olet jatkossa riitaa- haastava-hankala-ihminen. Ja hankalille ihmisille ei löydy tulevaisuudessa paikkaa tässä yhteiskunnassa, ne eivät osaa tehdä tiimityötä. Jos olet pomo, et jo lähtökohtaisestikaan voi olla hankala, ja siksi pomot saavat aina ulkoistamisten jälkeenkin töitä.
Pomo on se, joka on ruton, isorokon ja koleran välissä. Valitsee niistä minkä tahansa, ei hyvät heilu.
9) Havaitaan, ettei yhtiö C kykene hoitamaan ulkoistettua tehtävää alkuunkaan. Siis ei kerta kaikkiaan mitenkään. Tästä seuraa sidosryhmissä vihaa ja ärtymystä, jolloin johto alkaa harjoittaa Johtamista (eli puhua pahimmista ongelmista "ohimenevinä haasteina"). Ongelmia ratkomaan perustetaan Task Force.
10) Kuluu kaksi vuotta. Tänä aikana Task Force keksii pyörän uudelleen ja yhtiö C alkaa vähitellen oppia miten heille ulkoistettu tehtävä tulisi suorittaa. Resurssit eivät kuitenkaan riitä siihen - riittävä määrä resursseja kun maksaisi rahaa - jolloin ollaan taas kohdassa 9.
11) Tulee uusi johtaja, joka keksii, että miksei perustettaisi omaa ko. työtä tekevää osastoa, koska se tulisi tehokkaammaksi ja halvemmaksi ja oman väen voisi sitouttaa ja täsmätyöstää tehtäviin paremmin sopiviksi.
12) Perustetaan osasto, jolle palkataan uusi henkilökunta, joka ei tiedä, mistä on kysymys.
13) Kuluu kaksi vuotta, jolloin henkilökunta alkaa tajuta, mitä siltä odotetaan.
14) Tulee uusi johtaja, joka keksii ulkoistaa osaston, joka ei osaa hommiaan.
15) Ongelmia ratkomaan perustetaan Task Force.
16) Palataan ruutuun 9.
Täsmätyöstää? Aina sitä uutta oppii, vaikka luulee jo kaiken kuulleensa.
Eikö se vähän sellaista lie, kun työntekijä koulitaan täsmälleen firmalle sopivaksi juuri siihen työhön ja siten tekemään kuin se firmalle parasta on. Salakavalaa työstämistä puolin ja toisin; kyllä hyvä työntekijä omansa näköisen jokaisesta hommastaan tekee. Muutamassa vuodessa työ on jo niin tekijänsä näköinen, ettei kukaan muu tiedä, mitä kaikkea se pitää sisällään. Useimmiten se on firman etu, homma sujuu ja rattaat ei klonksu. Sujuupa jopa niin hyvin, että rattaiden pyörimistä ei muut edes huomaa, jolloin IsoJohto keksii, että tuossa ratastossahan ei jumankauta tapahtu mitään. Pannaan pois.
Mitä tästä opimme? Sen, mitä aika moni on oppinut: pitää tehdä hommansa mahdollisimman äänekkäästi ja kertoa varmuuden vakuudeksi vielä, kuinka paljon ja merkittävää ja vaikeaa hommaa tekee.
Näin muodostuu se äänekäs mitään tekemätön sakki merkittävillä paikoilla: ovat puhuneet itsensä tärkeiksi. Ja ne hiljaiset rattaa jauhavat omaa täsmätyötään nätisti.
Ja vieläkö löytyy joku, joka sanoo ettei sosialismi muka olisi parempi...
No joo. Ehkä tuon kaiken taustaltakin löytyy jokin kapitalismin säännöin kehitettävä logiikka. Ehkä. Vaan älkää kyselkö multa ;)
Sosiaismissa sitä vapautta jaetaan työleirien muodossa, ja sen nimissä historian kuluessa kaikkea muutakin keksineet. Tässä nykyzydeemissä sentään voi esittää vaatimattomia mielipiteitään jollei nyt aina ääneen, niin edes kirjoittaen...
Sosialismissa sitä vapautta jaetaan työleirien muodossa, ja sen nimissä historian kuluessa kaikkea muutakin keksineet. Tässä nykyzydeemissä sentään voit esittää vaatimattomia mielipiteitäsi jollei nyt vallan ääneen, niin ainakin kirjoittaen.
Utopia)
Työmyyrä X kehittää uuden tavan järjestää ja organisoida yhtiön toimintaa. Koska hänen työpanostaan ei Yhtiössä arvosteta hän perustaa kilpailevan yhtiön, joka kasvaa nopeasti ja tekee työmyyrästä rikkaan.
Todellisuus)
Työmyyrä X jatkaa yhtiön toiminnassa alipalkattuna kahvinkeittäjänä ja joka paikan höylänä. Hän valittaa jatkuvasti tilanteestaan tuttavilleen ja kirjoittaa katkeroituneita tekstejä netissä. Työmyyrän katkeruus alkaa läikkyä yli, joten hänet irtisanotaan. Tilalle palkataan nuorempi ja kauniimpi kahvinkeittäjä.