Mitään ei myönnetä
Eilen kahvitunnilla puhuttiin tyttöjen kanssa miehekkäästi autoista ja miehistä. Puuttui enää, että olisi puhuttu urheilustakin mutta ei ehditty, kun kääntyi puhe parkkeeraamiseen. Myönsimme, että hankalaa on. Siis ihan vaan tyttöjen kesken, ei me miehille mitään myönnetä. Yksissä tuumin totesimme, että taskuparkkaus ei vaan onnistu ja parkkihallit on kauhistuksia ja mieluummin marketissa alueen laidalle, jossa on vähintään kolmen ruudun verran tilaa eikä kukaan näkemässä, kun sitä kuitenkin täytyy korjata. Onneksi on parkkikoulu. Lopuksi totesimme, että jos olisi siinä yksikin mies, niin olisi kerrankin meidän kanssa samaa mieltä. Mutta silloinhan me ei tietenkään olisi myönnetty mitään. Olisi puhuttu vaan urheilusta.
Miehet on metkoja. Ne tiirailee peililasiensa takaa naisia ja luulee, ettei kukaan mitään huomaa mutta mairea ilme, joka karehtii suupielessä, paljastaa, missä silmä kulloinkin lepää. Itse asiassa nainen voi siinä lajissa kasvaa melko mestariksi ja fiksu mies kouliikin naisestaan puolestabongarin. Nainen osaa jo muutaman kesän jälkeen hyvin tsuumailla miehen puolesta parhaat perät ja tökkäistä kylkeen, että kato. Mies voi itse siten hiukan hellittää ja keskittyä vaikka iltapäivälehtien urheilusivuihin. Ihan oppimismielessä kysyinkin tässä taannoin, että millaisella haarukalla mies noin niinkuin eri ikäisenä naisia katsoo ja valaistuin kerrasta urospään toiminnoista tältä osin. Se haarukka kasvaa kertomansa mukaan iän myötä ja levenee hyvin hitaasti hiukan vanhempiin päin mutta pysähtyy aina itseä noin 10 vuotta nuorempiin. Nuoremmasta päästä osa putoaa ajan myötä pois mutta koska nuorrempi pää lähestyy miehen ikää hitaammin kuin yläpää kasvaa, tehtävä helpottuu iän myötä. Mitä vanhaempi äijä, sitä isompi on haarukka.
Vastapalvelukseksi pyydän sitten apua vaikka auton parkkeeraamisessa tai peruuttamisessa tai ajamisessa vieraan kaupungin halki tai neuvoja tietokoneen ostossa. Taikka muuten menen kauppaan, jonne osaan ajaa ja jossa on iso parkkipaikka ja ostan sen parhaimman näköisen koneen. Ihan hyvä kriteeri. Niin minä autonkin ostin.
Jälkipuheet
Höh, ei tuo kymmenen vuoden sääntö pidä paikkaansa, miksi ihmeessä pitäis? ja se alaraja kasvaa tietyn kaavan mukaan samaa rataa kun oma tytär kasvaa!
Tosiaan, sen kymmenen vuoden säännön kehitin ihan itse, kokemuksen kautta, ystäväiseni, kokemuksen kautta.
Ja totta, unohdin tuon tytär-jutun, siitä oli kyllä puhetta ja noinhan se minulle kerrottiin. Poikamiehillä siis kasvaa hiukan eri tahtiin kuin lapsellisilla.
Kiitos kuitenkin, tämä kasvattaa minusta entistä paremman ja isäntää paremmin palvelevan tsuumailijan.
Minä muuten luulin, että sitä ei muut harrasta ollenkaan tuota sijaistsuumailua ;P
Tämäkin merkintä jälleen todisti sen, että naiset eivät - vaikka kirjoittaja luulee niin - tiedä meidän miesten haarukoista yhtään mitään. Mitään sääntöä eikä rajausta ei ole, ei tietenkään. Miksi olisi järkevää kaventaa katomishaarukkaansa johonkin ihmeen kymmenen vuoden sääntöön, kun koko naiskauneus on tarjolla. Tämä taisi olla kirjoittajalta pelkkää toiveajattelua.
Jos raja pysähtyisi 10 vuotta nuorempiin, parikymppiset olisivat kaikki pedofiileja. Ei se taida ihan noin mennä.
Koska useampikin kuusikymppinen rikas tai julkkis mies seurustelee parikymppisen kanssa, ei tytärsääntökään ole ihan satavarma.
Niin, tietysti se tytärsääntö mitätöityy kun tytär täyttää 22 vuotta tai jotain.
Mediaopenko vaimo myös sijaistsuumailee? Mitkä säännöt teillä vallitsee?
Sympaattinen on oikeassa kymmenvuotissäännön suhteen. Nimittäin nainen lakkaa miehelle olemasta nainen, kun se on siinä nelissäkymmenissä. Viisikymmpiset ja sitä vanhemmat miehet eivät katsele ikäisiään naisiaan ja hädintuskin niitä nelikymppisiäkän, joten mitä vanhempi mies, sen isommaksi kasvaa ero siellä vanhuspäässä.
b. on myös oikeassa: jäi hiukan keskeneräiseksi tuo säännön määrittely. Nuorilla miehillä tosiaan vanhuspää on hyvinkin itseä 10 vuotta vanhempiin asti.
No johan tämä meni vaikeaksi. Ehkä tarvitsen vielä yhden kesän oppiakseni hyväksi sijaistsuumailijaksi.
vars. sääntöjä ei tarvita kun hän tietää makuni paremmin kuin itse tiedän ;D Jatkuva häämästyksen aiheeni.
Viisaat naiset tietävät enemmän kuin antavat ymmärtää tai myöntävät.
Ennemmin uskon, että naiset kuvittelvat tuokin
körilään lepuuttavan pelilasien suojassa katsettaan kukkuloilla, laaksoissa ja vuonoissa, vaikka ajatukset pyörivät oikeasti potkupallon ja oluen eli kesäisen vapaaillan toivossa.
Toisaalta noin nöyristelävää ei jaksais katellakkan. Jotain särmää pitää olla, tulis kestoaurinkolasit että heilahtais, jos liian pitkään katse viipyilis.
Potkupallonpa hyvinkin ympärillä. Ne potkupallot vaan sijaitsee joko neitokaisten takapuolella tai etupuolella.
Siis kuka on nuorempi ja kuka vanhempi mies? Missä kohtaa nämä +10 ja -10 vaihtuvat?
Suunnilleen niin että parikymppinen katselee kaikkia naaraita (se tilastollinen säännön vahvistava poikkeus), kolmikymppinen 15-20-vuotiaita, nelikymppinen 16-30-vuotiaita ja viisikymppinen 17-40-vuotiaita (+/- muutama vuosi kaikkiin). Nainen lakkaa olemasta nainen ja muuttuu näkymättömäksi päälle nelikymppisenä, ja heitä ei siis katsele kukaan, joten miehet 50:stä etiäpäin katselevat kaikki 18-40-vuotiaita.
Jos joku mies tietää asiasta muuta, niin älähtäköön. Mieluusti joku päälle viisikymppinen myöntäköön katselevansa sillä silmällä ikäisiään naisia.
Sitä minä vain ihmettelen, että kun naiset hankkivat niin monia asioita niiden ulkonäön perusteella (autot, kodinkoneet, sisustus, vaatetus) ja usein kestävyyden/hinnan/käytännöllisyyden jne kustannuksella. Niin miten miesten pitäisi sitten uskoa, että nainen ottaa miehen sisällön eikä ulkonäön perusteella? Ja mitäkö kriteereitä miesten tulisi omissa valinnoissaan käyttää noin niinkuin naisten mielestä?
Tuli vain mieleen tuon postauksen viimeisen kappaleen perusteella. :)
Kuluvat ja arvoaan alentavat esineet otetaan hetken iloksi ja riemuksi ulkonäön peristeella. Siis nämä huushollin härpäkkeet.
Sen sijaan arvoaan kasvattava otetaan sen sisällön, pikemminkin kokonaisuuden vuoksi ja tähden, koska se otetaan iäksi. Niinku mies. Ja asunto myös sijainnin vuoksi.
Miehen tulee tietenkin katsoa kriteerittömästi ja tasapuolisesti kaikkia naisia. Niinku nainen katsoo kaikkia miehiä.
Son näin helppoa.
Juu, kyllähän tätä sijausbongausta harrastetaan, muttei sillä kyllä ole mitään tekemistä sen kanssa että pääsisi joidenkin urheilu(!?)sivujen pariin missään lehdessä. Eläessään pitkässä ja antoisassa parisuhteessa sitä vain yksinkertaisesti oppii arvostamaan niitä iloja joista toinen osaa nauttia, ja niinpä suhteen ulkopuolisten kauniiden/komeiden oman sukupuolen edustajien tiirailusta rakastetun ihmisen hyväksi tulee jollain tapaa hyvin luonnollista, suorastaan symbioottista toimintaa.
Missään tapauksessa yksikään tervehenkinen mies ei sitäpaitsi jätä pelkästään jonkun toisen - edes vaimonsa - vastuulle ohikulkevain kauniiden naisten (eli lähes kaikkien naisten) palvovaa ihailua. Suomen kesä on liian lyhyt silmänruoan tuhlaamiseen.
Niin, ja mitään ikähaitaria ei siis tosiaankaan ole olemassa. Se abstrakti käsite "kauneus" kun ei todellakaan ole pelkästään iästä kiinni. Enemmän kuin mistään pervosta teinitissikuolauksesta, naisten sivistyneessä ja hyvätapaisessa ihailussa onkin kyse kauneuden kunnioittamisesta. Kasvot, silmät, tuoksu, vaatetus ja tietysti myös muttei pelkästään muodot, kas siinä on nainen kaikkinensa, hän jonka suloisuutta ihaillaan ja syystä.
Kaunista, Terjo, kaunista. Juuri noin. Ollapa enemmän kaltaisiasi kauneuden ymmärtäjiä. Ollapa ihmisillä silmää katsoa enemmän kuin nähdä.