En paremmin sano
Uudesta tekijänoikeuslaista on puhuttu paljon mutta hämmästyttävästi ainakaan minun silmiini ei ole osunut montaakaan keskustelua, jossa olisi hämmästelty sen vaikutusta kirjastoihin ja sitä kautta jokaisen tutkijan, opiskelijan ja miksei kenen tahansa elämään.
Opetusministeriön hallitusneuvoksen tulkinnan mukaan aineiston toimittaminen suoraan asiakkaalle muussa kuin paperimuodossa edellyttää lain mukaan tekijöiden lupaa. Tämä tulkinta perustuu lain 16a§:än. Kirjastoalan tekijänoikeusryhmä on sillä kannalla, että kopiot asiakkaan toimeksiannosta on tehty ja tehdään 12§:n perusteella. Lain 12§ on tämän tulkinnan mukaan yleinen kansalaiselle taattu tekijänoikeuden rajoitus, jota ei voisi kaventaa kirjastoja koskevalla 16§:llä. Pykälän 12 soveltamisen ehdoissa ei ole mainintoja kappaleenvalmistuksen tekniikasta, joten kaikki tekniikat ovat sallittuja, myös digitaaliset.
Opetusministeriön virkamiesten tulkinta on haastettu pyytämällä tekijänoikeusneuvostolta lausuntoa, perustetaanko asiakkaan toimeksiannosta tapahtuva kopiointi pykälään 12 vai 16. Lausuntoa odotellessa laki on nyt tulkittu niin, että kirjasto ei saa enää antaa yksityisille henkilöille julkaisumateriaalia sähköisessä muodossa. Lain perusteluna on, että PDF-tiedoston voi helposti laittaa verkkoon. Ihan niin kuin sitä ei tämä yksityinen henkilö osaisi halutessaan paperilta skannata ja laittaa verkkoon.
Nyt olisi kiva saada lisäksi tulkintaa siitä, kuka on yksityinen henkilö. Onko se kuka tahansa kirjaston asiakas vai vain kirjaston kehysorganisaation ulkopuolinen asiakas?
Voi elämän takatalvi.
Jälkipuheet
Älä #%&! muuta sano!
No just toi mulla oli mielessä mutta en saanut sanotuksi.
Syksyllä istuin Kaapelitehtaalla seminaarissa, jossa OPM:n herrat esittelivät uutta lakia ja iloitsivat ääneen siitä kuinka se tarjoaa kirjastoille ennennäkemättömät mahdollisuudet asettaa kokoelmiaan esille verkkoon - paikalliskäyttöön. Kun lisensseistä ja digiaineistoista joku yritti kysellä, asia ohitettiin sen suuremmitta keskusteluitta.
Takatalvi osuu yhteen metkasti sen kanssa kun julkishallintoa hajasijoitetaan. Posti tienaa, kun valokopiot matkustavat.
Ehkäpä tämä on vain välivaihe...? Koetan ajatella positiivisesti.
Joopa, ei ole kauaa, kun hihkuttiin paperittomasta siitä ja tästä ja e-kirjoista ja siitä, ettei kirjastoja tarvita, kun kaikki kerran on intternetissä. Nyt aletaankin postitella valokopioita taas kakkospostissa. Vaikka kuinka lakia luen, en osaa tulkita sitä tuon ankaramman kautta mutta ohjeet on ohjeet. Eri asia sitten, kuka valvoo ja miten. Ja voi pyssy tuota tulkinnan perustetta. Selitä tämäkin sitten taas asiakkaalle, kun ei itsekään ymmärrä.
Välivaihehan tämä on mutta kuinka kauan kestää oikaista. Ja mihin suuuntaan. Ja voihan senkin taas tulkita ihan miten vaan.
Toisaalta, enhän minä käytä pyöräilykypärääkään.
Tää nyt ei liity millään muotoa ylläolevaan asiaan, mutta pakko saada sanoa: Ai kamala kun olin otettu kun löysin oman blogini tuolta sun naapurustosta :)
Olen ahkerasti pitänyt "menopausseja" blogisi äärellä ja nyt kun SINÄ tiedät MINUN olevan olemassa... *huoh* Tuntuu vähintään siltä kuin itse paavi olisi siunannut :D (vaikken uskovainen olekkaan, olis se silti ihan hiton kova juttu)
No höh. Vai paavillinen siunaus :D
Muttamutta, tiedän tunteen, koin saman pari ja puoli vuotta sitten. Ilo on ihan minun puolellani.
Mielestäni on vain tyhmää olla käyttämättä pyöräilykypärää (no, pyöräillessään tietty, ei sitä esimerkiksi toimistolla ole mitään syytä päässään roikottaa) ja moraalitonta mainostaa sitä vieläpä julkisesti internetissä.
Häpeä!
No enkä häpeä, toimistossa nimenomaan en käytä, siinä samassa toimistossa, jossa en noudata tuota hölmöä ohjettakaan. Sanoinko jotain, että en käytä pyöräillessä.