Viikonlopun juna etelään kolkkaa tasaisen puuduttavasti. Iltalehdet rapisevat, puhelimet soivat. On vielä virka-aikaa, juna on lähtenyt iltapäivän kuiheessa Seinäjoelta. Kännykkä soittaa mäkitorppaa naisen takana, kuuluva ärtyneen kireä miesääni murahtaa: "Joo, mä lähin mitään puhumatta. Stana, otti niin päähän. Prkleen muija. ... Ei mä tuun jo maanantaina takas, aattelin vähän ottaa vaan hermolomaa. ... Junassa. Prkle, meinasin mä ensin lähtee Sitikalla mutta mä aattelin, että kun mä sain sen just korjattua ja myytyä, ettei se taas hajois. ... Joo, kallistahan tää on mutta jos tää stana ajaa mettään, niin ainakaan minä en maksa prkle. ... Ahtopaineenläpän kansi. ... Mä otin siitä letkun irti, saa vähemmän soppaa. Joo, kyllä mä sanoin sille, ettei se ihan kunnossa ole. ... Kävin joo. Ennakkoon. ... No prkle kävin varmistamassa, ettei se #¤*!&¤* pääse sinne ainakaan. ... No joo mutta onhan sillä mies, ei se voi olla. ... Voi vttu että vttuttaa tää prkle stana, onhan se nyt vähemmän huono vaihtoehto. ... Mä tuun maanantaina. .... Ei tarvi sanoo sille mitään, prkele, miettiköön. Prkl. Minua ei jmlauta komennella."

Nainen lähtee ravintolavaunuun, jonka asemalla huomasi olevan junan toisessa ääripäässä. Kävelee siihen suuntaan halki viiden nivelen ja usean heilurioven, vastaan tulee lopulta ovi, joka ei aukea. Väärä suunta siis. Hän lähtee takaisin paikalleen, laskee niveliä, sivuilee katseellaan iloisia seurueita, villapaitoja, omia pulloja. Kotiin palaavia opiskelijoita. Katse hakee tuttua toppatakkia naulakosta, ei näe. Kuinkahan monta ovea hän on jo sivuuttanut, ei muista enää. Ravintolavaunu, junan toinen pää. Nainen vilkaisee ulos, ei ymmärrä, miten junan päät ovat vaihtaneet suuntaa. Riehakas naisporukka paremmissa vaatteissa, matkalla laivalle. Nainen lähtee tuopillisen jälkeen takaisin, huomaa hämmentyneenä takkinsa naulakossa heti viereisessä vaunussa [miten sitä uskaltaa liikkua vieraassa kaupungissa, kun eksyy jo junassa]. Nainen pujahtaa paikalleen, vilkaisee ohimennen vaivihkaa takana istuvaa kireän ärtynyttä ääntä. Iso mies matkalla etelään. Katsoo vilistävää maisemaa mietteliään näköisenä. Nainen ajattelee sitä naista Pohjanmaalla, joka ei tiedä, että tämä on täällä. Kuinkahan huolissaan se nainen on maanantaihin mennessä kotona. Miehet.