Ylioppiluudesta on hyötyä. Kannattaa aina muistaa painottaa epämotivoituneelle nuorisolle, miten tärkeää on lukea itsensä ylioppilaaksi, jotta voi sitten aamuisin hirvittävien koulupainajaisten jälkeen herätä tietoisuuteen omasta ylioppiluudesta ja kiljahtaa huojentuneena: "Unta se vain olikin!".

Bussin takaosa ahdistaa. Sieltä kun ei pääse välttämättä karkuun, ellei siellä satu olemaan ovea. Menen yleensä istumaan lähelle keskiovea, paitsi kovilla pakkasilla. Nykyään ei tosin bussilla tule liikuttua, kuin kerran kaksi vuodessa.

Noone on oikeassa, tuolta kannalta katsoen siitä on hyötyä. Muuta hyötyä en juuri näe. Viime yönä olen kuulemma kiroillut unissani, liekö olut täpärällä repun löytyminen vai aloinko vihdoin lukemaan sitä matikkaa.

Oven viereen tottakai mutta mansen busseissa on aina takaovi. Keskiovi ahdistaa, kun siinä oven eteen kerääntyy aina niitä tontin haltijoita, jotka eivät väistä lievistä rykäisyistä huolimatta ja isoon ääneen ei kehtaa huudella. Mistä niitä sikiääkin niin paljon ja millä ne kaikki on tonttinsa lunastaneetkin. Takaosassa tosin piilee vaara saada viereensä joku varttipelle, jonka käsitys omasta viehätysvoimasta on rajussa ristiriidassa todellisuuden kanssa. Mutta sen voi välttää, kun ei loukuta itseään takapenkin takimmaiseen ikkunapaikkaan.

Parempi katsoa katua.

Etuosassa tekee harvemmin huonoa, paitsi jos kuski on syönyt kynsilaukkaa.

Eteen ei juu kannata jäädä, koska keskiovista ei mahdu ulos. Ihan taaksekkaan ei viitsi kun siellä on ne teinit ja muut idiootit. Teininä tosin se ehdoton paikka oli aina kuskin puolella toiseksi viimeinen penkki, ikkunalla (eli vika kahden hlön). Nyt olen hilautunut muutaman eteenpäin. Suosikkini kaiketi ovien puolella takaovien edessä tai toinen takaovista. :)

Marimba, luin ensin, että kynsilakkaa ja ajattelin, että naiskuski on niin hermostunut, että pureskelee kynsiään mutta että se oikein haisee....

Bussissa tosiaan muuten Elina tapahtuu iän myötä eteenpäin tuloa: ei enää ihan takapenkki vaan pari-kolme riviä alemmas, niin että ulospääsy on helpointa. Pahinta ovat nykyisin ulkomaalaissyntyiset idi... nuoret miehet, jotka jostain syystä ovat ottaneet tavakseen istua jokainen eri riville omalle kahden hengen penkille yksin ja motittavat siten kaikki muurin takaiset. Ja missäån tapauksessahan eivät ole huomaavinaan, kun siitä välistä pyrkii ulos. Ahdistavaa.

Heh, sen tähen en olekkaan nähnyt lukiopainajaista pitkiin aikoihin, koska mea pinkoo epätoivoisena pitkin lukion käytäviä.
Voi sitä ahistusta ja tuskan määrää, kun tentteihin pitää mennnä heti ja pää on tyhjänä oppivuosista ja lukuloma meni hurjastellessa muualla kuin kirjojen parissa. Teema toistuu muutamilla variaatioilla aina, kun maailma vaatii enemmän kuin rahkeet antavat myöden. Niin ja lukiosta on karissut kaikki arvostus, kun meikäläinenkin kahlasi sen läpi ja pääsi vielä het patsastelee keväällä puku päällä ja lakki kenossa.

Bussit on vessassata, mutta junassa ja metrossa on tunnelmaa, kun voi tuurilla tiirailla maisemia, muita kuin harmaata ankeutta klasista.

Ai se olet sinä, joka siellä sinkoilee silloin tällöin. Yleensä ei ketään muita näy, ovat kai jo tentissä ja ensimmäinen ksyymys on vastattu, kun minä vielä haen luokkaa/luentosalia/reppua ja mietin, että onhan tässä vielä aikaa pari kuukautta saada koko lukioaika päähän. Paitsi, että olen unohtanut lukea/hankkia kirjoja/ilmoittautua.

Vieläköhän näitä näkee vanhainkodissa? Pinkoilen vain rollaattoria etsimässä.

Hei, siis mina, 31 v, naen myoskin viela painajaisia ylioppilaskirjoituksista. Tyypillisesti saan huonon arvosanan ja itken hysteerisena kun en voi sita ymmartaa ja nyt on elama pilalla.

Minun elämäni on pilalla, aavistan sen unessa, koska en ole lukenut niitä aineita, en osaa laskea, en ole koskaan ollut tunnilla.Ja kokeet lähestyvät. En halua nähdä sitä yötä, kun kokeet vihdoin ovat. Mieluummin sitten vaikka se uni, jossa hampaat putoilevat suusta vaikka ei sekän häävi ole.