« Outoja minuutteja | Pääsivu| Väärässä paikassa »

Ilman paineita

Miten te miehet jaksatte ja osaatte olla niin äijiä. Ihan kokopäiväisesti tietää moottoriöljyt ja ilmanpaineet ja viskositeetit ja kaiket. Osaatte käyttää kaikkkia huoltoaseman laitteita. Osaatte ajaa oikeasta reiästä pihaan. Löydätte aina oikeat vehkeet joka huoltikalta, ette koskaan ole eksyneen näköisiä vaikka olisitte ensimmäistä kertaa Takaperälaakson uusimmalla Essolla. Ei koskaan hämmentyneitä miehiä harhailemassa apua pyytävän näköisenä. Voiko sellaista äijyyttä koulia itsestään, vähän niin kuin voimaantua. Haluaisin niin.

Eilen taas tumpuloin ilmanpainemittarin kanssa. Itse asiassa kahden eri ja onnistuin vain imemään ilmat renkaasta tyystin. Apuun hakemani Nesteen neitokainen ei ollut sen hurskaampi, hän ei osannut edes laittaa oikein päin mittarin suutinta venttiiliin [kai noi termit meni edes oikein]. Meidän jälkeemme mittarille kurvasi äijä, haki laitteen, mittasi ja ajoi pois. Tai sitten se huijasi, oli vaan niin kuin olisi toiminut. Ostin vielä Martin ohjekirjasta kolmasti tarkistamaani moottoriöljyä 10W-30 ja minulle kerrottiin illalla, että se on traktoreissa ja mopoissa käytettävää öljyä. Mutta kun siellä lukee niin, aamulla vielä tarkistin. Onneksi olen luonostani laiska ja saamaton ja jätin öljyn lisäämisen toiseen kertaan. Kyllä kannatti. Oikea öljy nimittäin on jotain vormulaa.

Kyllä siinä huoltoasemalla tuli väkisinkin mieleen, että mikä se nyt olikaan se huoltoaseman perimmäinen tarkoitus? Tarjota Kotipizzaa ja munkkeja? Vai pitää ilmanpaineletkut kunnossa, omata asemalla henkilö, joka osaa käyttää niitä, ehkä jopa neuvoa, ehkä oikein tulisi ja palvelisi. Arvostaisin.

Viime yönä nukuin vihdoin reippaat kuusi tuntia, joista kolme pommiin.

Jälkipuheet

Hei Mea ja hyvää tätä vuotta!
Ilmanpaineiden säädön opin aikoinaan maastopyörän kanssa (vaikka nykyisin sitä ei kai taas enää suositella) ja sittemmin lastenvaunujen kumien täytön myötä. Ne härpäkkeet toimii kyllä joka asemalla eri tavalla, ilmeisesti jotenkin äijä pitäisi olla ettei sormi ainakin hetkeksi menisi suuhun.
Tosin meidän lähiessolla saa ihan palveluakin, näissä ilma-asioissakin. Saa toki myös munkkeja, lihiksiä ja mäyräkoiria!

Törmäsin viime kesänä hiukan vastaavanlaiseen ongelmaan. Olisin tarvinnut "huoltoasemalta" hiukan ruuvimeisseliä lainaksi, mutta sitä sitä ei löytynyt. Onneksi paikalle saapui sattumalta Autoliiton huoltoauto, josta sain meisselin lainaksi. Kun ihmettelin , että mikä huoltoasema tämä tällainen on, kertoi Autoliiton edustaja, että nykyään nämä ennen huoltoasemina tunnetut polttoainetta myyvät konditoriat ovat nimeltään palveluasemia, ei huoltoasemia.

Samoin sinulle Helen kiitos.

Kyllä minäkin niitä jo muuten käyttelen mutta eilen sattui olemaan jäässä iso mittari ja ilmeisesti kannettava oli ilmat pihalla tai jotain. Kummastakaan ei tullut mitään ulos. Kahden naisen voimin todistimme näin olevan. Silti jälkeeni tullut äijä mittasi sillä ihan tuosta vaan. Tai oli mittaavinaan, kun ei kehdannut näyttää, ettei se vaan toimi.

Vanhainaikainen palveluasema, jossa olisi joku autoista jotain ymmärtävä poika auttelemassa, miksei tyttökin, olisi paikallaan. Epäilen sille löytyvän asiakkaita muualtakin kuin avuttomista naisista. Nykyautot ei avaudu jokaäijällekään. Ja onhan aina ne bisnesmiehet, jotka eivät halua liata kamelinkarvatakkiaan ja liituraitapukuaan. Mutta nykyiset asematytöt on vaan kassoja ja munkin myyjiä, eivät ymmärrä tuontaivaallista härveleistä.

Kun palvelu on selvästi ajan henki ja kauppahallitkin taas voimissaan, miksei kukaan ole ymmärtänyt, että huoltoasemat voisivat ola palveluasemia. Siis ihan oiekasti eikä vaan johtuen jonkun aseman halukkaammasta ja kyvykkäämmästä henkilökunnasta.

Hyvä huomio Kari: palveluasemia, jotka palvelevat kahvion puolella (no jaa) mutta eivät tosiaan edes lupaa olla huoltopalveluasemia.

Minulla ei ole kertakaikkisen pienintäkään aavistusta, mikä on viskositeetti ja mihin se liittyy. Minusta huoltoasemat, siis palvelu-, ovat ahdistavia. Renkaan ilmanpaineenkin testasin tämän vuoksi autonomistaja-aikoinani rengasta potkimalla. Se oli yksinkertaisin tapa ja siten vältti huoltamon. Harmi että bensaa piti käydä silti sieltä ostamassa. Kahdesti auto sammui bensapumpulle eikä enää käynnistynyt ilman akkukaapeliapua.

Niin.

Mihet ja naiset ovat uusien autojen kanssa yhtä avuttomia. Tietokoneen muistista näkee viat vain merkkiliikkeen laitteilla. Jos koettaa olla omatoiminen ja tekee määräaikaishuollot itse niin auton kojelaudassa olevaa merkkivaloa ei kuitenkaan sammumaan ilman merkkiliikkeiden laitteita tai salaista jippoa.


Kuinkahan moni mies osaa nykyään kutoa villasukkaa ja tehdä niihin vielä oikeaoppisen kantapään? Ei monikaan, mutta taitaa siinä taidossa taas naiset tulla kohta yhtä avuttomiksi. -lienee turha taito.


Nuo huoltoasemien ilmapistoolit on kyllä useimmin epäkunnossa kuin kunnossa. Epäonniset asiakkaat antavat vielä vahingon kiertää ja eivät reklamoi puutteista lainkaan viattomille kassahenkilöille, eihän he kuitenkaan voi todeta onko ne oikeasti epäkunnossa vai ei.

Luulen Ugus, että voimme elää elämämme onnellisina loppuun asti tietämättä, mikä on viskositeetti. Tai ehkä joku sen meille kertoo vielä mutta ei se auta, unohdamme sen. Niin kuin kaikki moottoreihin liittyvät lukemat. En vieläkään muista, kuinka monta tahtia ja sylinteriä Martissa on. Onko sillä väliä ja mitään tekemistä tomaatin punaisuuden kanssa. No sitä minäkin.

Murphy aavistaa oikein, ei kovinkaan moni. Minä olen osannut koulussa ohjeita noudattaen kutoa kantapään mutta siihen se sitten jäikin. Sain joululahjaksi työkavereilta villasukat ja viinapullon. Mitä me päättelemme tästä?

Ilmanpainevekotin kirvoitti kirjoittamaan tai ehkä sittenkin se äijyys tai voimaantuminen... Voimaantumisen kokemuksen sain, kun ensi kerran vaihdoin renkaat autooni. Nyt sen sen jo monta kertaa tehneenä sitä hiukan ihmettelen, mutta muistan tunteen kuitenkin. No, siitä voimaantuneena lähdin tarkastamaan ilmanpaineita, mutta en onnistunut sitten millään. En uskonut itseeni, vaan tulin kotiin, otin äijän mukaan ja sitten taas mentiin. Mutta riemu ja ihmetys, se ei ollutkaan osaamisestani kiinni, vaan vekotin oli rikki! Mutta täytyy myötää, että autoiluun voisin hiukan äijäpoweria ottaa, jos sitä jostain sais, vaikka välillä aika äijä yritän ollakin : )

Miksei tästä äijääntymisvoimaantumisesta järjestetä kursseja. Menisi varmaan ihan brunssi-seminaarina perusasiat jakeluun. Asiantuntijoista ei lie pulaa.

Minä tunsin itseni melkein tasavertaäijäki, kun löysin sentään öljytikun ja osasin katsoa sitä. Tosin salaa sitten katsoin ohjekirjasta, että missä sen rajan pitäisi olla. Edelleen on epäselvää, että kuinka paljon sitä öljyä laitetaan, jos se ei ole kokonaan tyhjä mutta vähän voisi olla enemmänkin. Martissa on kyllä onneksi niin vähän kone"pellin" alla, että ei voi erehtyä, mihin mitäkin laitetaan, selkeät symbolit ja saamatteilla kaikki kolme nestepitoisten aineiden säiliötä. Milloinkohan sitä jäähdytinnestettä pitää alkaa tarkkailla (kai se nyt sen nimistä oli).

Muistatko sen mainion mainoksen, missä kaksi öljypisaraa lähti ajamaan kilpaa? Ja sitten se toinen paloi pohjaan ja hävisi kisan.

No, viskositeetti on nesteen herkkäliikkeisyyden yksikkö. Siirapin viskositeetti on suuri, veden sitten taas ei. Jotta moottoriöly voitelisi hyvin, sen pitää olla just sopivan juoksevaa. Öljyn juoksevuus taas riippu lämpötilasta: lämpimällä vilkasliikkeistä, kylmällä jähmeää.

Talvipakkasella öljy ei saa olla liian jäykkää käynnistettäessä, muttei se liioin saa moottorin lämmetessä muuttua ihan litkuksi. Moniasteöljy on sellainen, joka toimii laajalla lämpötilaalueella (se w tulee sanasta winter, on minulle kerrottu). Siksi se mainoksen voittajatippa liikkui niin sutjakkaasti eikä kuumassakaan palanut karralle.

Nonni, nyt saat rauhassa unohtaa selitykseni. Minäkin olen unohtanut, mitä öljyä ne siinä mainostivat :)

No nyt se äiti tuli tänne kertomaan, että naisetkin voi tietää viskositeetistä ja öljyistä ja ... Ääh. Nyt en voi edes unohtaa, kun selitys on niin kuvallinen: näen joka kerta auton käynnistäessäni, kuinka viskositeetti siellä pakkashuuruisena kömpii pitkin mitä se nyt sitten kömpiikin, ei kai siellä rattaita ole mutta mäntiä tai jotain. Olen aina sanonut, että vain nainen osaa selittää näitä asioita naiselle järkeenkäypästi.

Siirapin viskositeetti on varmaan just se ominaisuus, joka sen purkin liimaa hyllyyn kiinni.

Yksi asia pisti silmään asian sivusta. Olen aina luullut, että Volvot ovat traktoreita. Nyt se on sitten todistettu, että myös Smartit ovat traktoreita. :) (öö tai siis mopoja mitä todennäköisemmin). Miksi näin merkittävä asia todettiin vain sivulauseessa?

Itse asiassa sillä vaan testattiin, kuka on se näsäviisas, joka nimittelee marttia mopoksi ;) Nimittäinkin myös moottorikelkat käyttävät sitä ja onko vähän viileä se.

Ihanaa, tästä minä pidän. Hymyssä suin ja pientä naurua kihertäen luen kirjoitustasi ja kommentteja. Äijäenergiaa! Tulipas taas hyvä mieli!

Onpa kerran pitänyt saksalaisella huoltoasemalla änkyttää sanakirjanivaskan kanssa että nyt tarvittais sellasta ruuvimeisselin näköistä vekotinta, jolla voi testata kulkeeko virta. Horst siinä tiskin takana oli ihan hoomoilasena ja isäukko sitten repi asuntoauton katosta lampun ja pari johdonpätkää ja väkersi vastaavan vekottimen itse. Helppoa se on kun sen osaa.

Minä siis olen autojen kanssa täysin tumpelo. Osaan vaihtaa renkaan ja akut, miksei öljytkin jos joku kertoo mistä se mutteri löytyy, mutta minulla ei ole aavistustakaan siitä millaista öljyä sinne pitäisi laittaa. Huoltoasemalla, katsastuskonttorilla ja autotarvikekaupassa olen yhtä pihalla kuin naisihminen.

Niin.

Tietosi todellakin saattavat olla puutteelliset bensiinimoottoreista. Asia pitää korjata. Ensiksi on kuitenkin hyvä oppia höyrykoneen toimintaperiaate, jotta kokonaisuus hahmottuisi.

Höyrykoneesta puuttuvat venttiilit, joten se on hieman kuin kaukaista sukua kaksitahtimoottorille. von Mart on kuitenkin jalosukuinen nelitahtinen. Sen toiminta onkin hieman monimutkaisempi. Palattaneen siihen kunhan opiskelet oheisen ja läpäiset esitentin.

Tässä ensin höyrykoneesta:

http://koti.mbnet.fi/rhyvarin/hoyry.html

Voi mea!
Äijyys on kyllä hanskassa viskositeetteineen ja ilmanpainejuttuineen, mutta olen kyllä epätoivoisen neuvoton, jos satun joskus naishenkilön kanssa shoppailuhommiin joutumaan. Kun tiedän, että runsas jalanvaihtaminen ihqujen vaatteiden tai minkävaan luona ei ole kohteliasta, ja ihan hyvin voisin käyttää sen ajan vaikka renkaiden ilmanpaineiden tarkastamiseen.
Että taitaa se oppimistarve olla molemminpuolinen, niinhän vaikka?

Hetkeksi selkäni käänsin ja sillä välin täällä uusia vieraistakin. Kiitos Penni itsellesi, minulle tuli hyvä mieli kommentistasi. Timo, osaat vaihtaa akun? Minä juuri ja juuri tiedän, mikä on akku ja näen sen siinä mutta että irti. Milloinkas Murphy tuo tentti mahtaa olla. Minulla menee hetki miettiä tuota höyrykonekuvaa. Sivustakatselija, onko joku nainen ottanut miehen mukaan shoppailemaan. Virhe on se. Molemmille.

Tuossa juuri katselin Tarja Halosen tenttimistä ja kannattajien kommentteja. Eräs sanoi, että Tarjassa on munaa. Se on juuri niitä ilmaisuja, joita käytetään vain naisista ja aina se on myönteinen ilmaisu ja naiset ovat siitä aina mielissään. Jos sanottaisiin, miehestä, että onpa siinä äijässä imettäjää, niin ei taitaisi olla kavereita enää.

Jos vaikka en olekaan kovin äijä, niin kyllä minäkin tykkään, jos minusta sanotaan, että hyvä jätkä. Niin se vaan menee.

en voi vielä olla lisäämättä.. minun äijä oli kyllä aika äijä: Osti joululahjaksi lahjakortin aluvaateliikkeeseen ja omasta halusta ja suvereenisti sovitteli niitä kanssani (siis minä sovintin ja hän katseli ja kommentoi ; ). Hymyilytti oikein välillä, kun sovituskopin toisesta reunasta kurkki mieheni ja toisesta myyjä ja vaihtoivat jopa mielipiteitä keskenään : ) Liikkeessä oli yksi toinenkin mies, mutta niin eksyneen näköinen, ei sillä hetkellä äijä ollenkaan.

Jos sen höyrykone tentin läpäiset, niin aika äijä olet - ansaitsisit diplomin. Plussaa: paljon kuvia ja ne liikkuivat! Miinusta: liikaa tekstiä

Niin.

Eiköhän ensi viikolla voitaisiin kysellä perusasiat. Pitää itsekin hieman opiskella, mielenkiintoinen tuo suunnanvaihtaja, voi vauhdista vaihtaa pyörimissuuntaa ja mäntä sen kuin puksuttaa niinkuin ennenkin.

Pahempaa on tulossa. Autossa on sellainen kuin tasauspyörästö. Sen toimintaa on perhanan paha ymmärtää. Varaudu jo siihen jos höyrykonententti menee läpi.

Äijääntymisvoimaantumiskursseista olisi tosiaan kysyntää. Olen yrittänyt harjoituttaa pokkaa jo monta vuotta, kun ilmamittari on sevästi rikki, ja ajaa suosilla seuraavalle munkkiasemalle.

No juu, minun äijäni on opettanut katsomaan, öljyjä, ilmanpaineita, renkaiden vaihtoa ja sen sellaista. Siitä huolimatta olen niissä hommissa todella huono, varmaan siksi ettei oikein kiinnosta. Vaikka olisi se hyvä vähän osata, jos yksin on liikenteessä ja joutuu pulaan. Mies näytti myös kerran kuinka tankata niin että tankki on auton ulkokyljellä, unohti sanoa, että pitää ajaa auto lähelle bensapömpeliä. Kerran sitten menin tankkaamaan niin, kun oli ruuhkaa. Letku ei ylettynyt lähellekään tankkia, ja pitkä jono oli takana. Silloin olisin toivonut jotain voimaantumisen tunnetta. Piti olla tankkaamatta ja paeta paikalta, ja toivoa ettei kukaan tuttu nähnyt ;).
Nämä kokemukset ottavat voimille, mutta ehkä siten voimaantuminenkin kasvaa? Hyvää alkanutta vuotta mea!

Ja jottei se tärkein unohtuisi: hyvää yötä, nuku hyvin!

pennilla onkin ihan oikea äijä, joka kehtaa seistä kuin mies lehjnsa takana.

Ja Murphy, minä satun tietämään paljon tasauspyörästöstä, eikös se ole se, joka panee auron toisen puolen pyörät pyörimään eteen päin ja toisen taakse vaikka auto menee eteen päin. Joko tällä läpäisee tämän osuuden. Höyrykone tuottaa suunnattomia vaikeuksia.

Helena, jaan kanssasi kokemukset liian lyhyistä bensa- ja ilmanpaineletkuista. Minulla on myös liian lyhyt käsi, joka ei yletä kurkottaa parkkiluolaston automaattioven avauslaitteeseen. Kysehän ei ole siitä, että en osaisi ajaa riittävän lähelle. Ajoin nimittäin ensimmäisellä kerralla vanteen naarmuille.

psalmi ;) Kiitos.

Niin.

Ei mennyt läpi tämäkään osuus, -ihan. Tasauspyörästö sallii samalla akselilla olevien pyörien erinopeuksisen pyörimisnopeuden vedossa, vaikkapa jyrkässä kaarteessa. Toisaalta juu -Jos takavetoisessa takapään nostaa kokonaan ilmaan ja käsin kiertää toisesta pyörästä niin toinen pyörä tosiaan pyörii toiseen suuntaan.

Tai kaipa autossa voisi toinen pyörä pyoriä eteenpäin, jos ajaisi se toinen pyörä asfaltilla ja toinen pyörä olisi liukkaalla jäällä. Sitten vaan pakki silmään ja niinhän siinä saattaisi käydä hetken aikaa, ennen kuin ojaan kiepsahtaisi.

Tasauspyörästön huono puolihan on se että liukkalla toinen vetävä pyörä voi sutia ja toinen ei vedä ellei käytä tasauspyörästön lukkoa, jota taas ei yleensä ole kuin kalliissa nelivetoisissa.

Mutta ei äijjyys ole pikkuasioista kiinni vaan yleisluontoisista asioista. Juuri ne nesteet ja paineet jotka olisi tarkistettavissa ilman merkkiliikettäkin.

Höyrykoneen tentti on minun kotisivullani. Ja sitten edetäänkin jo autoihin.

Voi se tasuapyörästö tunkin tehdä, en oikeastaan epäile sanaani mutta tasasti vasemman kyljen pyörät pyörivät myötäpäivään ja oikean puolen pyörät vastapäivään. Siis eri suuntiin. Ja auto menee eteen päin, joten jonkinlainen tasuapyörästö siellä täytyy olla.

te miehet aina selitätte niin vaikeesti näitä juttuja. Höyrykone on soma. Tarvitaanko muuta tietoa.

Jos kommenttisi ei tule näkyviin, etkä saa mitään ilmoitusta, se on valitettavasti joutunut tahtomattanai spämmifiltteriin enkä saa siitä silloin mitään ilmoitusta. Käyn mahdollisimman usein vapauttamassa siellä piileksivät ja lisäämässä IP:n valkoiselle listalle. Poliisi siis en ole. Tekniikka vain selättää minut. Olen pahoillani.



Juttutupa

Tuoreet

Kipot ja kuvat

Löytölaatikko



Vitriini

Kahvihuone

Naapurusto

Muita blogeja

Vuokraisäntä

Kellari

Pannuhuone

Powered by
Movable Type 4.0