Kyllä näin on!

Kaissennyk kaikki tietää.

Kevyttä on myös neekerinpusujen sisusta ja vaikka siis päällinen on suklaata, on tulos taas plus-miinus-nolla, sillä pohjalla olevaa vohvelia nyt ei voi laskea lautasta kummemmaksi kaloreiltaan.

Edellisessä työpaikassani oli nainen, joka uskoi, että mikään valkoinen ruoka ei kerta kaikkiaan voi lihottaa. Eli kun ottaa vielä tuon huomioon, niin kermavaahto on aina vaan miinuskalorisempaa! :-D

Tämähän avaa huikeita näkymiä: vaniljajäätelö ja fetajuusto nyt ensimmäisenä pölähti päähän. Jaa-a, eikö niitä nyt muita tullutkaan mieleen. Teorian täytyy siis pitää paikkansa, koska lihottavia ruokia on maailma väärällään. Mitä kevyempi, sitä harvinaisempi. Mitä valkoisempi, sitä harvinaisempi. Penskana tykkäsin syödä lunta ja olin tikkulaiha.

M.O.T.

Sitähän se tämä, kompensointia. Pari päivää syötiin sitä jauhelihakeittoa ja nyt mulla on menny melkein kokonainen puolityöpäivä kahvilla ja irtokarkeilla. Ei mitään ruantekoressiä, ko mies soitti syöneensä työkeikalla.

Eikähän tässä joutas ruokaa tekemään, kun blogeja päivittyy hyvää tahtia. Tämä harrastus, jos mikä, laihuttaa. Juujuu!

Irtokarkit ovat ruokavalioni peruspilareita olleet aina ja tulevat aina olemaan. En mitenkään ole saattanut itseäni oivaltamaan, että miten niin muka pitää aina syödä oikeata ruokaa. Jopa lämmintä ruokaa. Sitä syödään sitten taas, kun sillä tuulella ollaan.

Mukaeltu Jaansson oli a-i-v-a-n taivaallisen hyvää. Ja melkein valkoista jopa. Mitä nyt ne parsanuput vihersi mutta ilman niitähän se olisi laihduttanut liikaa.

Niin, ja kaikki litteä ruoka on vähäkalorista. Esim. pizza ja suklaalevyt.

Ja eikun paranee. Ja oikein biologin suusta, uskon uskon. Miksei toisaalta tosiaan olisi, eihän lahnakaan ole kaloripommi. Herrasiunaa, mitä kaikkea sitä on missannut tietämättömyyttään.

Silmät kiinni kun syö, niin voi syödä mitä vain eikä liho. Toinen vaihtoehto on syödä pimeässä. Niin ikään hyvä laihdutuskikka on vetää kunnon pohjat alle niin, ettei myöhemmin muista mitään syöneensä. Jos kuitenkin luulee syöneensä, niin sen voi aina kuitata humalaisen hallusinaationa.

Ja miksi kakkupala tuntuu muka pienemmältä, jos sen ensin puolittaa, syö ekan ja kohta toisenkin? Hah, itsensä huijausta, tietäähän sen. Ostin tänään MiniLättaa, rasvaa ei kai mitään. Mitä lie sisältää se sitten, onkin toinen asia.

Itte kokkaa ja itte syö ja kehuu. En uso ennenkuin joku toinen sanoo myös posetiivista myös mean epäilyttävän vihertävästä zaanssoonista.

Mitä tapahtuu, kun vetää littanalevystä paloiteltua valkosuklaata? Haihtuu nekemättömiin.

Noone vie aivan uusille ulottuvuuksille tämän jutun: täytyykin kokeilla tuota hallusinaatiota. Juuri söin minisalamin, joka näytti litteältä ja valkoiselta. Hah, voin syön toisen.

Kaktus on oivaltanut saman kuin minä; puolitetaan ja syödään pienissä osissa iso määrä. Kun sen lopun laittaa jääkaappiin, niin ei ole syönyt juurikaan ja taas voi syödä. Tai kun syö voileipää minilättalla, ei ole syönyt yhtään mitään ja voi syödä taas.

iVe, sinä olet aina niin negatiivinen, Zäänssön oli hyvää, koko meidän perhe todistaa. Littanaa valkosuklaalevyä pimeässä humalassa kun syö, niin voi etsiä itseään aamulla sängystä. Niin on olemattomiin laihtunut.

Toinen nimeni on pessimisti ja luontoni on nähdä maailma kahvin mustana, silloin ei pety, tai pettyy kun ei pettynytkään. Miksi sinä niitä ruusunnuppuja siihen jazzsooniin menit asentelemaan, ruman näköistä kun iso mies sylkee vihreitä klimppejä ja kiroaa vietävästi.

Yhdyn siihen, että humaluuspäissään syömistä ei lasketa tai lasketaan, koska porsliiniluuriin lasketellaan se eilinen menyy ja vielä vähän päälle vihreetä karvasta ja kun enää ei mitään tuu ja kouristaa yhä, niin kulaus vettä ja meno paranee. Yrks.

Kahvi on ruskeata.

Vihreät parzoonit oli ikään kuin taiteellisen ja taloudellisen ja terveydellisen vaikutelman luomiseksi. Ja oikeasti syötäviä. Tosin ne ei siihen makuun nyt niin hyvin luovineet mutta nättejä, ja sehän meillä on aina etusijalla.

Kovin on pezzimistinen sinulla tottovieköön ote posliinin reunasta.

Mustaapas, mölökaffe on ruskeeta. Mistäkö tiiän, siitä kun mustaan lisää punaisesta purnukasta valkoista syntyy ihannetytsäni nahkan väri. Siitä se aamu hymyillen lähtee käyntiin.

Voi... Joka ikinen aamu riisipuurua, kanelia ja luumukastiketta. Ei puhuta valkeista asioista, melkein tulee joulu mieleen.

Sen lisäksi valkea suklaa on huijausta, koska se ei maistu mustalta suklaalta, joka on parasta.

Onko rasvainen kebab-ateriakin sitten kevyttä, jos sen päälle pistää valkoista majoneesia? :)
Kermavaahtoa, vaniljajäätelöä,vaahtokarkkeja, valkosuklaata. Kevyttä on.

iVE, tuosta pidä kiinni, kuulostaa lempikahviltani.

MaryB, kuka nyt aloitti *siitä* valkaeasta puhumisen? Riisipuurua nam.

Timo, hyvä kun muistutit, luulin jo että kebabbia ei voi syödä. Mutta toki, oikein runsaasti valkoista majoneesia päälle, niin näkee vain valkoista. Sitäpaisti, kebab-leipä on litteä, kebab-lihat on litteitä, salaatti on terveellistä. Ihanneruoka, sitäpaitsi ihan nam.

Tuttu grilleilijäni väitti, että 'dubbeli' eli kerrostäyslihahampurilainen (ai ku kiva sana taas) on ruokaa terveellisimmillään. Siinä on viljaa, kokolihaa, salaattia ja ne mausteet.. eli kait se on uskottava tämä perustelu.

Valkoinen on kevyttä? Huraa, sitten vaan kokkaamaan tosikermaista kanapastaa, perunamuussia ja rahkajälkkäreitä. Hyvä teoria on tuo.

Ihan kuin jossain vaiheessa elämää olis muutenkaan rasvoja väistellyt, nimimerkillä pehmeänä parempi.

Jatkan top-surffailuani, mukavaa päivänjatkoa.

En ole koskaan oiekin ymmärtänyt, miksi kunnollista täyslihahampurilaista mustamaalataan huonona vaihtoehtona, lihaa, leipää, vihanneksia. So? Jatketaan me Kaktus hyvin omintunnoin. Ai niin, majoneeisa uhohtamatta.

Kiva, että poikkesit top-matkallasi, Tiia. Ja kiva, että sanoit jotain, kommentit ovat blogikirjoittamisen kermavaahto köyhällä ritarilla.