Piirongin päältä kaksi vuotta
Kuvan piirongin päältä, juuri tuolta kannettavalta kirjoitin menopaussia ensimmäiset kolme kuukautta. Sama lamppu valaisee edelleen eri pöydällä ja sama kone aiheuttaa nykyisin enää kiukkuisia kirjoituksia. Taikaliitu on siis jo kaksi vuotta kädessä pysynyt, enpä olisi uskonut: 922 kirjoitusta, 5128 kommenttia ja 211 177 kävijää sitten. Kiitos kuuluu näiden kahden vuoden rikkaille päiville ja niille, jotka päivät rikkaiksi tekivät, erityisesti erityisinspiraattorille ja kaikille ystäville ja kylänmiehille.
Niinpä ystävät peremmälle, siellä on kyllä tilaa. Lahjat voi jättää tuohon piirongin lipan päälle. ja ruskeat kirjekuoret voin ottaa ihan tässä ovella. Viirit ja kunniamerkit voi liimata vasempaan laitaan [tai siis täältä sisältä katsoen tietenkin oikeaan laitaan.] Siellä on peremmällä kakkua ja pullaa. Kakku on se vinoon paistunut ja lässähtänyt, jonka päällä on kaksi kruunukynttilää. On myös tiikerikakkua, sillä siitä sai alkunsa aika monta asiaa, tämä päiväkirja muun muassa. Mutta ne muut onkin taas niitä tarinoita, joita kerrotaan joskus lapsen lapsille, että kun isoäiti tapasi prinssin, joka tykkäsi tiikerikakusta.
Tuli jänöjussi ensin loikkien, ja levitti liinan ja poikki sen pani kupit ja lautaset parittain ja lautasliinat kulmat harittain. |
Tuli lampaitten laumat ja kilien, hyppeleväin hulivilien. Lusikat ja kattilat mielellään ne pyyhkeilivät pikku sienellään (ja nuolivat puhtaiksi kielellään). |
Susi touhusi jalassa tohvelit ja possu pani esille vohvelit. Kissalta juustoa leivät sai ja kanoilta voita - no, eivät kai!. |
Taikaliitu / Zinken Hopp ; [Suom. Aila Meriluoto] ; [Kuv. Paula Hietaranta] ; WS 1967.
Jälkipuheet
Pienen pienet onnittelut!
Suuren suuret kiitokset!
Taikaliitu on yksi lapsuuteni suurista suosikeista!
Onnea kaksivuotiaalle! Kävely, syöminen ja muut perusjutut sujuvat jo hienosti parivuotiaalla ja kommunikaatio näköjään toimii kuin vettä vaan. Kaksivuotias ihmettelee kokopäivätoimisesti maailmaa ja ihmeteltäväähän siinä piisaa, vaikkei lähtisi merta edemmäs kalaan.
Onnea! Joo, tänne oli kyllä helppo löytää.
Onnea, onnea ja monia tuhansia kirjoituksia päiviämme myös tulevaisuudessa ilostuttamaan!
Onnittelut myös minulta ja kuukkelilta, joka kaipaisi piirongin päälle.
Voi jestas! Onnea ja menestystä!
BLOGILISTAN JA PINSERIN VIRALLINEN TERVEHDYS MENOPAUSSILLE
(kakoo kurkkua)
Hyvät juhlavieraat ja blogilistan asiakkaat! Olemme kokoontuneet tänne juhlistamaan Menopaussin kaksivuotista taivalta.
(rapistelee papereita)
Näin juhlapäivänä on hyvä katsoa hieman taaksepäin ja muistella mistä kaikki alkoi.
(hätistelee kauemmas jaloissa pyörivää vauvablogia "meneppä nyt kiltisti pöytään istumaan, sunäitis")
Jo menopaussin listautumisilmoituksessa sanottiin seuraavaa:
(kaivaa esiin taitellun jo hieman kellastuneen kirjepaperin ja lukee siitä ääneen)
"Blogi on uusi, joten postauksia ei vielä paljon ole, mutta listautuminen innostaisi kirjoituksiin, kun tietäisi, että edes joku saattaa sitä kautta lukea blogia.
Blogin tyyli ja tavoite löytyvät ensimmäisestä postauksesta."
Näyttää siltä että listautuminen tosiaan täytti tavoitteensa: kirjoituksiin on intouduttu!
Kaksi vuotta on takana, toivottavasti vielä monenmonta edessä.
Meillä blogilistalla ollaan aina arvostettu hyvää ja uskollista asiakasta joka päivittää säännöllisesti. Menopaussi toimikoot hyvänä esimerkkinä myös nykyiselle bloginuorisolle!
Toivotankin Menopaussille ja Mealle mitä valoisinta tulevaisuutta.
(aplodeeraa)
Ohhoh. Tämä on kyllä onnittelujen paikka. Niin että onnea.
Lyhyesti ja ytimekkäästi: Onneks paljon, onneks paljon!
Tänne on mukava tulla, kun tämä kaksivuotias on aina kiltti meille pienemmille, blogisiskoille ja -veljille.
Mutta näenkö minä oikein? Eikö Sinulla ole aito kirjoituslipasto? Näyttää oikein tunnelmalliselta.
Paljon onnea!
Niin.
Arkipäivän asioista ja päivän täyttävistä askareistakin on joillakuilla taito tehdä syvällisiä pohdintoja. Puhumattakaan emäntää suuremmista filosofisista tutkielmista.
Sivullinen urospuolinenkin pääsee näin ikäänkuin kurkistamaan mean sielun avaimenreiästä.
Onnea ja paljon jatkoa.
No voi hyvänen aika, nyt täällä ollaan ihan sanattomia ja äimän lyömiä. Näin paljon onnitteluja. Ja Samikkikin...
Noh, minähän sanoin, että sanattomina...
Onkos nyt kaikki saaneet kaffea ja pullaa ja tiikerikakkua?
Pulla maistuu. Ja jutut. Mihnä täällä on sokuria kahviin?
Jumpe - ja onnea!
Tää tuli maailmalta just kotiin ja sit kurkkaamaan tänne. Mitäs täällä oikein juhlitaan, kun väkeä on taas vaikka muille jakaa? Kiva, kun jätit mullekin palan tiikerikakkua (grrrh = ystävällistä kehräystä), Mea, arvostan sitä ja sun juttujas. Voi erittäin hyvin eteenkin päin, ettäs jaksat kirjoitella.
Missäs ne terävämmät ovat? Ei nyt enää kakkua jaksaisi. Mutta lausunpa runon, joka sopii minne vaan.
"Jos omalle pihalle kakkaat, eivät luoksesi saavu rakkaat. Mutta jos vieraalle pihalle kakkaat, saapuvat luoksesi rakkaat."
Muistaakseni Uppo-Nallesta. Onnia, meea!
Minä kenekään pihalle ole kakinut!
Anteeksi vaan, että emääntä on ollut niin poissa pidoista, keittiön puolella nääs. Niitä terävämpiä on siellä.
Onnen onnea mea ja menopaussi. Kuten jo aiemmin mainitsin, jään innolla odottelemaan lisää uhmaikäisen piristäviä kirjoituksia.
Niin, ja kiitos kakusta. Mielettömän hyvä yöpala :)
Kiitokset kaikille, lämpimät ja aurinkoiset. Tästä on hyvä jatkaa. Kunhan saadaan nuo kakun rääppeet syötyä, niin leivotaan uutta vosilmäpullaa, tai kääritään kanelissa ja raesokeria päälle.
Kiitos!
Onnea paljon täältä ylläpidonkin puolelta. Mukavahan tällaisia on ylläpitää, kun juttua virtaa ja väkeä lappaa kommentoimassa. Pysyy tietokanta notkeana.
Kiitos kuuluu itsellesi Mikko. Enpä näin hyvää vuokraisäntää olisi muualta saanut.
Notkeana pysyminen olkoon tavoitteemme jatkossakin.