No hitsit, ilmankos ulkona onkin niin pirun pimeää O_o

Vähän sama olo kuin ajaa pohjoisesta etelään päivässä: edellisenä yönä ei ollut yötä ja kotona on umpipimeää. Asioihin pitää saada sopeutua. Yhtäkkiset muutokset sekoittavat sisäiset systeemit.

Hervanta bongattu! Mäkin otin muutaman kuvan parvekkeen suojista tuosta raekuurosta. Vaan päivän paras on tähän mennessä ukkonen aivan suoraa yläpuolella kun odottelee sateen laantumista Koskarin ovella. Ihana! Korvissa vaan soi. :)

Tuon väliaikaisen järven reunamilla seisoi mäyräkoira mahaansa myöten vedessä ja haukkui raivokkaasti paloautoa, ei suostunut tulemaan sieltä pois. Katsoi velvollisuudekseen kertoa, että tässä ei kuulu olla vettä, koiran reitillä. Mäyräkoiraa on aina rankaistu sillä, että maa on liian lähellä mahaa mutta että se ulottuu koiran selkään keskellä jalkakäytävää. Ennenkuulumatonta on se.

Onneksi ei ollut pitkä matka palomiehillä, ennen oli tosin lyhyempi, kun vedet tulivat suoraan syliin.

Kiva nähä todisteita! Meinaan, mies kuvaili iltapäivän rae- ym. kuuroja, mutta mulla vähän epäilytti, koskapa keskustan tuntumassa EI tullu taivaalta mittään, vaikka kuinka yritettiin töissä kuikuilla niitä pilviä. Noh, tuo alkuillan ukkonen oliki sitte aika piristävä.

Onni, etten tänä kesänä tarvi kulkea tuosta lammikosta.

Lammikkoko on siis tuttu aiemmilta kesiltä?

Jäähallin alikulku tulvi myös ja siellä oli neljän maissa AL:n toimittaja ja kuvaaja ihmettä todistamassa. Ihmeen nopeasti ne sinne ehtivät. Mutta lampihan se oli tämän kotoisan järven rinnalla.

Ei se lammikko, vaan tuo kuvakulma ;) Kävin töissä noilla seuduilla viime vuoden puolella. Sitä vaan aattelin, että tänäänhän ois kenkäpari kastunu, jos vielä samassa paikassa olisin.

On se kuiten hyvä, että toimittajat on aina valmiina, ko partiolaiset. On mullaki sitte aamulla taas lukemista ja ihmettelemistä aamukahvin kans. Sinä ja Elina vaan ootte ollu jo paikanpäällä todistamassa luonnonihmeitä.

Jaapa jaa, työpaikkamahdollisuuksia onkin aika monta tuolla nurkalla.

Kenkäpari kastuikin, sillä lammikko ylettyi vastapäisen ostoskeskuksen seinään saakka ja lainehti nilkkoja hivellen, kun autot ajoivat ohi. Pyöräilijät ottivat kovan vauhdin ja nostivat sitten jalat ylös, jokunen tosin otti liian vähän vauhtia ja matka kuoleentui keskelle järveä.

Ja se mäyräkoira haukkui koko ajan.

Voijjei. Mahtaakohan Ponchoon päästä huomenna lounaalle vai meneekö kuivatteluun koko päivä.
Ai vai että jäähallin tunneli nyt vuorossa, yleensähän tuo Ratina ensimmäisenä tulvii.

Niin.

Kirjoitit:
Kenkäpari kastuikin, sillä lammikko ylettyi vastapäisen ostoskeskuksen seinään saakka ja lainehti nilkkoja hivellen, kun autot ajoivat ohi. Pyöräilijät ottivat kovan vauhdin ja nostivat sitten jalat ylös, jokunen tosin otti liian vähän vauhtia ja matka kuoleentui keskelle järveä.

Ja se mäyräkoira haukkui koko ajan.

Heti tuli minulle mieleen uutinen Ylä-Vuoksesta kun olin töissä Imatralla 80-luvulla:

Siinä oli juttu kuinka aamuinen polkupyörällä matkaava lehdenjakaja oli havainnut tiellä ison lammikon. Oli vain nostanut jalat noin kuvaamallasi tavalla ylös ja ajanut kovaa.

Vesilaitoksen runkoputki olikin yöllä katkennut ja
syövyttänyt hiekkaiseen maahan syvän onkalon.
Tuohon reikään ajoi sitten lehdenjakaja niin että jalat eivät pohjaan ulettuneet ja vesi oli kylmää kuin mikä. -kumma kuvasarja piirtyy mieleen tapauksesta vieläkin, vaikkei ole nähnyt ko- tapausta.

Se Seis -teksti askarruttaa edelleen mieltäni niin ettei saa öisin nukuttua. Oliskohan se ollut sen Pispalalaisen kissansilmätehtaan pääsuunnittelijan Einari Mähösen väärinkäsitys?

Einarihan sai opitomatkan ulkomaille juuri kun tuotteita suunniteltiin. Hän näki miten mekaaniset Walk/Don't Walk liikennevalot korvautuivat värillisillä. Punaisessa valossa luki STOP ja hän luuli että punainen ja STOP kuuluu yhteen.

Tampereelle palattuaan hän teki ensimmäisen luonnoksen kissansilmästä. Suomensi tuon STOP -merkin SEIS -tekstiksi ja siihen se jäi eikä kukaan osannut sitä asettaa kyseenalaiseksi.

Uringonkukka voi rauhassa mennä Ponchoon, se oli kuiva jo, tosin piha oli täynnä tuulen tuivertamia roskia ja veden hiertämiä onkaloita.

Minäkin olen nukkunut huonosti ja nythän se syykin selvisi: se on se Seis, joka päässä pyörähtelee. Mähönen tosiaan taisi niihin aikoihin käydä tutkailemassa kissansilmäteollisuutta ulkomailla. Ja ulkomaiset tuulet puhalsivat kissansilmätehtaan prässäyslinjalle eikä kukaan tietenkään kysellyt, että mitä, miksi. Kun kerran ulkomailla näin oli. Mähönen oli muuten edelläkävijöitä ulkomaisen kulttuurin ja olojen haistelijana. Nytkin peruspalveluita käydään katsastamassa Turkissa. En uskalla ajatella, mitä uusia hienoja peruspalveluita peruspirjon elämään kohta koittaa.

Mie ensin katsoin, että onko se Mea alkanut jotain kukkasia kuvailemaan, mutta helvata, odotatteko te uutta vedenpaisumusta siellä Tampesterissa?

Täällä se vaan aurinko paistaa, mitä nyt välillä jonkun kuuron heittää, mutta niin vähän, että pakko on palstaa käydä kastelemassa, jos meinaa satoa saada. Kyllä jo kohta joutaisi katselemaan maakuntien ihmeitä, niin kuin luonnottomia järviä ja jääkukkia.

Täällä palstat saivat vettä kyllä riittävästi. Miten mahtoi käydä mustikan, mansikan ja muun kukan. Nyrkin kokoiset rakeet tekivät pahaa jälkeä. Huonompimaaliset autot ovat kuin teinipojan posket.

Ilmakin jäähtyi hetkessä kymmenisen astetta, oli kuin jääkaapin oven edessä olisi seisonut.

Mutta nyt näyttäisi maailma taas palailevan päiväjärjestykseen, enää on vain vähän lunta.