« Muistinpainoja | Pääsivu| Päiväkirjaltajat esillä »

Byrokratialle (kieli)kukkia

Nostin eilen vihdoin kirvelevän muiston edesmenneestä kamerasta pöydälle ja ryhdyin vakuutusyhtiön ystävällisesti lähettämään lomakkeeseen. Löydettyäni vastoin kaikkia odotuksia ostokuitit sekä kamerasta että muistista kuin myös ihmeen kaupalla säilyneet kannat sekä lentolipusta että junamatkalipukkeesta ryhdyin selittämään taas kerran tapahtumien kulkua. Mitä ainetta ne niihin lomakkeisiin liiskaa, kun oudon syyllinen olo tuli vaikka jauhot ovat puhtaat. Poliisin kanssa jo tuli ilmoitusta tehdessä sellainen olo, että se epäilee minun valhettelevan. Vaikka pelkäsin poliisia niin, etten olisi pystynyt keksimään yhtäkään totuudesta poikkeavaa tarinaa. Totuuden muistin taas niin minuutilleen, että epäilin poliisin epäilleen minun keksineen kaikki yksityiskohdat uskottavuutta lisätäkseni. Siinä puolipaniikissa tomeran poliisiyksilön tiukan katseen viipyillessä minussa ja papereissani olisin kertonut vaikka kaikki punaisia päin kävelyt, ylinopeuskilometrit sekä opiskeluaikaisen television luvattoman katselun, jos olisi vielä hetkenkin seilannut silmillään. Yksilö oli kyllä ihan leppoisa mutta epäilen senkin olleen harhautusta saada minut uskomaan tilanteen viattomuuteen, jotta vahingossa puhuisin itseni mahdolliseen pussiin. Olen katsonut liikaa hyvä/pahapoliisileffoja.

Tutkintapöytäkirjassa [ni-in, vähänkö syyllistävä sana] lukee, että "Kamerassa oli sisällä vakio kokoa suurempi kapasiteettinen muistikortti, mikä anastettiin samassa yhteydessä." Kameran "hankinta hinta" pienemmällä kortilla vuonna 2003 oli 630 juroa. Nyt pitäisi arvioida, mikä sen hinta on nyt. Onko se viissatasen vai nelikymppisen arvoinen? Vai onko sen arvo peräti noussut, kun ei sitä enää kaupasta saa? Jos se vanhuuttaan on laskenut vaikka puoleen, niin sehän on vielä noiden seuraajiensa kauppahinta. Ja sitten pitäisi vielä päättää, kumman mallin ostan tilalle, jahka byrokratia on jauhanut ilmoitusta rattaissaan ja tilille napsahtaa arvioimansa summa. Niin ja käyköhän se vastahankkimani laturi kumpaankaan/kiin, mikä tietenkin viittoo ostopäätöstä jompaan kumpaan suuntaan. Anastamaton nahkakotelo olisi kyllä viissataselle passelin kokoinen.

Siis jos napsahtaa. Elämme jännittäviä aikoja.

Jälkipuheet

Ajattelin sillai että voisin joskus vuoden päästä palauttaa sen kameran ja sisällä olisi valtavasti uusiakin kuvia. Vakuutusyhtiön kanssa joutuisit sitten neuvottelemaan miten palautat saamasi korvaukset ja mikä arvo on niillä lisäkuvilla jonka kameran mukana saisit. Vielä vekkulimpi juttu olisi jos niissä kuvissa olisi otoksia ympäri maailman ja tämä ko-kamera köllöttäisi kaikkien eksoottisten maisemien etualalla. Ikäänkuin todisteena että maailmaa on kierretty ja elämyksiä hankittu. Kamera otoksillaan ilkkuisi entistä omistajaansa maailmanmatkoillaan ja kaiken kukkuraksi tuo hyväkäs Ixus 400 olisi aina itse rynnännyt mukaan omiin maisemakuviinsa nopeaa vitkalaukaisijaa käyttäen. Taitaisi tästä holjasta tapauksesta mennä vakuutusyhtiönkin pasmat vinksalleen kun kohtuullista korvausta hunteerattaisiin.

Jaa noin ajattelit. Minä taas ajattelen, että jos palautat sen anonyymisti, niin en muka tunnista sitä minun kameraksi, joten en ilmoita vakuutusyhtiölle mutta koska löysin sen, niin pidän ja sitten minulla on kaksi kameraa.

Jos saan pyytää, niin voisitko käydä sen vitkalaukaiseimen kanssa vaikka Barcelonassa, Prahassa, Beirutissa, Moskovassa ja Lontoossa. Sitten voisit käydä uudemmassa Zeelandissa, Australiassa kuvaamassa sen punaisen vuoren, NYC:ssä ja vaikka Kuubassa. Akun voi sitten ladata monitoimilataimella ja muistikortteja saa kaupasta alle viidenkympin, siis niitä viissataisia. Mutta osta gigainen saman tien.

Ja muista olla tarkkana, jotta saan hyviä kuvia blogiin. Voisin aloittaa matkakertomussarjan Ixus yxin maailmalla".

Nelikymppinen ilman muuta tilalle. Koolla on väliä.

Kiva, että joku vastasi varsinaiseen kysymykseeni. Nelikymppistä itsekin ajattelin, eikös siinä ole isompi näyttökin, joka tosin jonkun kertoman mukaan ei oikein näy valossa. Toisaalta viissatasessa on niitä pikseleitä. Mutta pieni on kaunista ja kätevää, taskuun mahtuvaa.

Jotain lisättävää?



Juttutupa

Tuoreet

Kipot ja kuvat

Löytölaatikko



Vitriini

Kahvihuone

Naapurusto

Muita blogeja

Vuokraisäntä

Kellari

Pannuhuone

Powered by
Movable Type 3.33