Näinkö
Mea ja Veerusga lähtivät perjantain olosuhteiden pakottamina lataamaan akkujaan pitkemmälle matkalle. Eikä matkaa, ettei maailma avartuisi ja jotain uutta aina oppisi. Esimerkiksi, että kannattaa tarkistaa ennen pimeän tuloa, mistä pitkät suihkaistaan päälle ja kun se on opittu, niin ei kannata välkytellä vastaantulevalle tuhannen valon rekalle, että pistäpä poika valoja soukemmalle. Ei ainakaan, jos itse unohtaa palauttaa lyhköset välkyttelyn jälkeen. Kummasti sitä vaan arempikin tyttönen oppii miesten tavoille, kun istuu ratin takana ja moottoritie on kuuma: 120 vauhdissa moottoritiellä perä edellä eteen tupsahtava pikkuauto [on niitä pienempiäkuin kuin Veerusga] ryhtyy harmittamaan. Ja eikun poppia kovemmalle ja ohi. Lähiöön tullessa 80:n nopeus tuntui lällärikamalta. Ei puutu enää kuin karvanoppien heiluminen ja Wunderbaum.
Eikä sitten tarvinut kuin hetki olla poissa vahtimasta, niin eikö jo Sulevi Runonsuoltaja pudotettu dillestä. Mitä tapahtui, missä Osterivinokas teki väärin? Radio City oli pyytänyt Henkselinpaukuttajaa puolen tunnin vieraaksi tänä aamuna kertomaan tuntemuksensa, että miltä se nyt tuntuu, kun galaksi pössähti kesken matkan mutta ei se passannut Hauenpiilottajalle, hän halusi kokonaisen tunnin.
Jälkipuheet
Taas menin lankaan. Täällä piti olla näinkö-aiheesta enemmän, muttei täällä mitään näy. Näinkö siis taas aivan väärin vai johdattiko katala linkki minut vain tyhjän ankkurin kimppuun. Pöh.
Ankkurilinkki - vain muistoksi jäi.
Käs näin se käy: eihän täällä tietenkään mitään ollut ennen kuin tänne ensimmäinen kirjoitti.
Näin sen näin.
Siitä se lähtee! Odotaakaapa Veerusgan kanssa kesää, silloin se moottoritie vasta kuuma onkin. Vrooom!
Tuotapa itsekin hiukan pelkään. Ikkunat auki ja jumputi-jump-jumputi-tsumb. JumpsJumpsJumps. Numanuma. Entäpä jos. Kesäaamut alkaa aikaisin ja entäpä jos mieleen tulee, että entäpä.., jos lähtisi kahville Vaikka Hankoon. Siellä en olekaan koskaan käynyt. Tai Raumalle. Suomi on täynnä käymättömiä paikkoja.
Saattavat jäädäkin, minun suunnistustaidoillani.
Raumal saat sit maista lapskoussi ja topseivellinkki ;-)
Ota mut mukaan! Mä osaan suunnistaa. ;)
Lapskoussia ja topseivellinkiä haluan ehdottomasti maistaa. Siis Raumallahan on käytävä.
Ja Elina kartturiksi. Ja vrooom ....
Niin, ja ensimmäistä kommenttia ymmärtääkseen pitänee tunnustaa, että juuri korjasin haamuankkurilinkin pois, joka tuli jossain sutinassa. Ei siellä mitään muuta ollut kuin yksi välilyönti. Mikä sinänsä kuvaa täydellisesti päivän pääoman sisältöä ja laatua.
Anteeksi.