« Helmi ja sydän | Pääsivu| Näinkö »

Ei näin

No niin, päivän miesten hauskuutusannos menopussista: Mea-tyttönen on kärsinyt Clion penkin ja ratin ja polkasimien yhteensovittamisongelmasta, kun jalat on liika lyhkäset ja kädet ei mahdu ratin ja selkänojan väliin, jos jalat yltää perille ja ratin ja penkin välistä ei tahdo mahtua ulos, jos ajamiselle oleellisesti jalka ylettyy kytkimen pohjaan asti. No, Mea aamulla keksi kokeilla, että ratissahan on jotain korkeussäätöjä ja hamusi oppaan mukaisen vivun [Huom: opasta on poikkeuksellisesti selattu] ja hoplaa: ratti korkeni niin, jotta sorjat reidet mahtuivat paremmin ja ajoasento hiukan väljeni.

Ja eikun poppi soimaan ja töihin. Parkkipaikalta lähteissä hämmästelin, että mitäs Meabiili nyt, kun kuskin oven avatessani alkoi piipittää. Pariin kertaan auoin ja totesin naisenloogisesti, että se on varmaan merkki siitä, että ovi on auki [heh] ja läksin töihin. Sitä, että se aiemmin ei ollut huutanut, perustelin auton pajakäynnillä, että ehkä se siellä oli vasta säädetty kohilleen. Kerroin sitten kaverille, että mitäköhän se oikein piipitteli ja kaveri siihen, että mene hyvä ihminen pian tarkistamaan, että sulla rehvelillä on varmasti jääny valot päälle. Rohkenin epäillä, kun en niihin valoihin ollut koskenut mutta menin kuitenkin. Ja juuri niin: Meabiili oli aivan mykkä, ei edes keskuslukitus avaa ovia. Död. Dead.

Silmän verkkokalvon alaoikeassa nurkassa väikkyy muistikuva valosymbolista, ehkä jopa kahdesta, jotka olivat *ehkä* erilaiset kuin normisti. Tarkistin manuaalista [hyvä kirja muuten, olisi kannattanut lukea ehkä aiemmin] ja sen mukaan minulla on ollut ainakin etusumuvalot ja lisäksi ehkä seisontavalot päällä parisen tuntia. Ja akku nyt typösen siis tyhjä. Sitä minä en vaan ymmärrä, että kun se ratin säätövipu ei ole siellä valonamiskassa päinkään, enkä ohjeenkaan mukaan vieläkään osaisi laittaa sumuvaloa sen paremmin kuin seisontojakaan päälle, niin kuinka ne nyt sinne heilahti vahingossa. Enkä muuten edes tiennyt, että siinä sumuvaloja onkaan.

Nyt pitäisi enää löytää se herrasmies, joka tulee antamaan minulle virtaa. Ensin työnnettyään Meabiilin pois kahden ison auton välistä, jonne sen nokka edellä, tietenkin, ajoin.

Jälkipuheet

Hmmmm... parempi olisi olla hiljaa, mutta täytyy toivoa että siellä kustannuspaikalla on intra :>

Ei sais nauraa, mutta... Kiitos päivääni piristäneestä tositarinasta.

Kustannuspaikallanne on varmaan onneksi enemmän autoilevia herrahenkilöitä kuin meillä. Mehän ollaan melkein keskustassa ja melkein kaikki naisia --> kuljemme siis bussilla tahi muilla julkisilla. Sitä paitsi parkkipaikkojakaan ei juuri ole, edes niille autoileville herrahenkilöille.

Täällä olisi naisautoilija helisemässä.

Ja kuinkahan se intra tässä auttaa? Kysyy vaan.

Parkkipaikka on poikkeuksellisen tyhjä hiihtoloman vuoksi ja pahoin pelkään, että naisia noissakin vähäisissä autoissa kuskeina. Luulenpa, etteivät joko omista kaapeleita tai tiedä, kuinka niitä käytetään.

Vaan minäpä tiedän, kun kysyin Käyttöautosta: plussaa plussaan. What ever se tarkoittaakin. Mutta kyselen miehiltä, menen avuttoman näköisenä tuonne ulos tolpaksi. Auttaa muuten useasti. Se avuton olemus. Ehkä siksi, että se on niin aitoa minun tapauksessani, kuka nyt aitoa asiaa voisi vastustaa.

Ja miehet on loppuviimex niin ihquja, ne auttaa aina.

Vaikken olekaan yksikään paivän miehistä Ari, Arsi tai Atro, salli minunkin hauskuuttua. Ellei sitten kyse ollut ihan yleisesti miestenhauskuutusannoksesta. :)

Minulla jos kellä on kuitenkin siihen lupa, sillä yhtälailla uuden (käytetyn) auton omistajana olen saanut oman osani kömmellyksistä (enkä ole löytänyt sumuvalojen kytkintä). Jäi nimittäin minultakin urheiluharrasteet väliin männäsunnuntaina kun metsästin tunnin kuusiokoloavainta irroittaakseni alumiinivanteen pultteja suojaavan pölykapselin virkaa toimittaneen muovilätyskän tyhjenneen etugummin vaihtaakseni. Voit uskoa, että ilo oli ylimmillään kun havaitsin ruuvien pitävän paikoillaan vain koristeena olevaa kumirinkulaa ja itse kapselin irtoavan pelkästään voimaa käyttämällä. Puhumattakaan siitä, että noudin avaimia 15 kilometriin päästä vanhempieni luota vain havaitakseni, että itsellänikin olisi ollut kotona momenttiavain, jonka vaahtopäistä (* olisi löytynyt sopiva kuusio.

Eikä tässä vielä kaikki. Katastrofia paisutti vielä tupelointini tunkin kanssa (pitäkää mokoma), joka lopulta vääntyi auton alle sellaiseen kulmaan, että voidakseni veivata sitä (saadakseni sen pois) minun oli toisella kädellä kohotettava 1,6 tonnin norsua sen verran, jotta sain kiepautettua hantuukia yhden kierroksen maata viistäen. Näppärä kaveri olisi tässäkin kohottanut ensin autoa toisella tunkilla, mutta mikään ei vapauta enempää fyysisiä voimavaroja kuin elämää suurempi v*tutus ja valtaisa huoli ja paniikki oman "armaansa" puolesta. Tosin se kaikki on sitten aivokapasiteetista poite. ;)


*) Termi vaahtopää tulee sini-tiskiharjojen vaihtopäistä, joiden nimen eräs tuttavani oli lukenut väärin vaahtopääksi. Mikä olisi kieltämättä osuva nimi sekin.

Katos vaania huomiosta, vireitä näemmä lauseessa: tarkoitukseni oli siis sanoa, että "miestenhauskuutusannos tälle päivälle". Mutta väliäkö, jos toimii. Naisiinkin.

Noi tunkkihommat on onneksi niin miehekkään kuuloisia, että pitävät naisen pois pilaamasta autoa ja tunkkia. Mieleni kiintyi tuohon "toisella kädellä kohotettava 1,6 tonnin norsua", olen vaikutettu. Ja ylpeä siitä, että tunnistan sanan "kuusiokoloavain".

Lohduttaudun sillä, että vaikeampaa varmaan olisi hevosella töihin tulo.

Missee päen siun autos vaekuttaa. Nii, ja monelta se pitäs suaha henkii? Tuo puusteri aattas äkkijä.

Yhteinen tuttavamme BC oli jo kovasti lähdössä auttamaan pulaan joutunutta neitoa, mutta kielsin kuitenkin kun on tuota matkaa vähän liiaksi. Nyt se murjottaa...

Kielestä päätellen Iso Paha Puusteri on aika kaukana, joten liekö noita ritareita lähempänäkin. Mutta tämä kiittää. Kauniisti.

Eikä BC:n kannata murjottaa, olen varma, että sielläkin joku on ennemmin tai myöhemmin pulassa. Sano sille, että neito täällä kiittää, ajatus oli kaunis.

Minun pitää kuulemma ajella parikymmentä kilometriä, jahka saan sitä virtaa ensin [on hiukan puhetta ollut tuossa yhden mustan kanssa]. Täytynee kieppaista Kangasalan kautta kotiin.

kannattaa pitää Tiepalvelun numero kännykässä (02008080). Sieltä saanee avun tai neuvoja pahemmassakin paikassa. Itse en mielelläni antaisi kaapeleilla lisävirtaa kellekään koska se saattaa rikkoa oman auton laturin. Näin minulle on kerran käynytkin. Tiepalvelun miehillä on sellainen boosteri jonka voi nostaa siihen viereen ja homma hoituu.

Hyvä vinkki, tallensin numeron saman tien. On totta, että virtaa ei kehtaisi oikein pyytää, kun ei kai se aina niin helppoa ole antaa ja pysäyttää oma matka ja kaivaa kaapeleita.

Onnistui hyvin, kun yksi parkkipaikan ritari pisti kaapelit ja hörh..., heti starttasi.

Nytpä osaan senkin tarvittaessa.

Jotain lisättävää?



Juttutupa

Tuoreet

Kipot ja kuvat

Löytölaatikko



Vitriini

Kahvihuone

Naapurusto

Muita blogeja

Vuokraisäntä

Kellari

Pannuhuone

Powered by
Movable Type 3.33