« Nyt on carpattava diemiin | Pääsivu| In vino »

Sen täytyy voida naurattaa

Meandermaassa rauha taas: Meabiili pääsee uudestaan kosmetologille ensi viikolla [ettei vaan olisi ihastunut siihen Bemarin rankaan, joka riisuttuna pajan nurkasta katseli] ja laskukin menee sinne, minne edellinenkin. Elämällä on tapana olla tarkoituksensa ja asioilla järjestyä. Jonain päivänä vielä ymmärrämme, mikä tämänkin tarkoitus on.

Ajelin sitten Renuäijälään kyselemään radion koodia samikin ohjeen mukaan ja siellä ystävälliseltä Petteriltä kysyin saatuani yltiömiellyttävää palvelua, että tämäkö koodi siihen vaan syötellään koneeseen. Petteri kysymään, että onko siinä radiossa viikset. "Siis äh, en tuota tiiäkään, ei kai, tai siis voi olla, öh...", vastasi tyttö nasevasti ja Petteri vetämään johtopäätöksiä ja sanomaan "Josko ajaisit tuohon seiskahallin ovelle, niin katsotaan". Tyttö ajoi ja Petteri näyttämään, että tästä rullasta pyör ja niks näin ja naksa noin, klikka klakka. Javot: Radio City aloitti siitä, mihin jäimme. Olen sanaton. Eikä maksanut mitään. Ostakaa Relluja.

Aurinko paistoi, tie oli kuiva, mieli hellä ja auvona ajellessa [via] ajattelin, että eipä ilman autoa nämäkään asiat näin helposti järjestyisi. Sekunnin olin huomaamatta ajatuksen paradoksia. Lähes hellyttyneenä ja seestyneenä kotiopäin ajellessa kokeilin vastaesiteltyä viiksipyörää ja eikö sieltä Kiss FM halunnut sanoa minulle jotain: "Sen täytyy voida naurattaa".

Heräsin neljältä aamuyöstä muistamaan, että olin unohtanut töissä tehdä yhteenvedon, jonka piti viimeistään eilen olla kasassa ja toimitettuna. Hiukan jälkeen viiden se oli tehty ja sähkölähetetty. Toivottavasti joku huomaa lähetysajan ja toimittaa minut hoitoon. Tai vähintäänkin lomalle. Tiedätte sitten, jos lomavaihtoehtoon päädyttiin: se on kokolailla silloin, kun Finnairissa mennään lakkoon. Mitähän vuonna 2002 on tapahtunut, kun se on näemmä ainoa vuosi, jolloin siellä ei ole lakkoiltu.

Siiven alta löytynyt elämänkaari viimeisteli eilisen. Hymyillen nyökyttelen vieläkin.

Mut hei ei se riitä
Et on mukavaa
Sen täytyy olla paljon parempaa:

Siinä täytyy olla rakkautta
Siinä täytyy olla unelmii
Mannapuuroa ja mansikkaa
Juuri oikeenlaista kemiaa

Sen täytyy joskus satuttaa
Sen täytyy voida naurattaa
Ei siitä muuten mitään tuliskaan
Ilman oikeenlaista kemiaa

Jälkipuheet

Hihih, meillä on jo monta päivää naureskeltu tuolle aalaarin eloa-pläjäykselle. Se on kyllä hieno. Muutenkin tuntuu, että tämän päivän nimi on hieno. Taitaa olla yltiöoptimismia liikkeellä tai sitten perjantaita.

Kiva, että autoasiat järjestyivät. Paska sanonta, mutta totta: asioilla on tapana järjestyä.

Saan melko varmasti puoleen päivään mennessä krampin poskiin tästä ääliöhymyilemisestä. Sen täytyy olla raaakkauttaa... jäi päähän soimaan ja hytkytyttää satulatuolissa. Nyt on aika vaihtaa levyä: Män kän get ö fuutsö...

Jotain lisättävää?



Juttutupa

Tuoreet

Kipot ja kuvat

Löytölaatikko



Vitriini

Kahvihuone

Naapurusto

Muita blogeja

Vuokraisäntä

Kellari

Pannuhuone

Powered by
Movable Type 3.33