"|€QÄR%#£$?¤TANA
Tämä menee hakemaan Meabiilia automaalaamosta ja onnesta soikeana ihailee kaunista ja puhdasta autoa, jonka ovi ja sivupelti on maalattu ja auto puunattu. Nice. Avaa oven ja katsoo, että hopsan, etupenkissä on kolme maalitahraa ja osoittaa pienellä sormellaan tahraa ja katsoo lievää moitetta katseessaan herra ylimaalarimestaria, joka ryhtyy sitä hinkkaamaan. Mestarimaalari sanoo, että yleensä kyllä meillä käytetään peflettejä. Pitkällisen hinkkaamisen jälkeen se saa tahran pois, mutta jättää hinkkauksen roippeet sinne. No ei se mitään, onneksi lähti ja tämä on sitten aika reppava, että huomasi tarkistaa.
Sitten tämä lähtee ajelemaan kotiin ja huomaa, että radiossa ei ole asemia mutta ajattelee, että laitanpa ne, kun olen kotona, onhan tällä ohjekirja. Muuten hyvä, mutta pitäisi olla joku koodi. Jota ei ole.
Okei, tämä sitten ajattelee, että pyyhinpä rauhoittuakseni vesipisarat ovien välistä, ettei jäädy yöllä. Ja tämä huomaa vasta sitten, että auton penkit on potkittu neljävitosen kengän kuvia täyteen. Tämä hengittää syvään ja alkaa niitä hinkkaamaan ja itku on kokolailla lähellä, mutta ei se mitään. Sattuuhan näitä. Etenkin tälle tuntuu sattuvan.
No, tämä sitten tulee takaluukun kohdalle ja huomaa siinä sinistä maalia. TanaKELE. Ja tämä koittaa kädellä ja tuntee KOLME lommoa ja näkee ne. Meabiili on "|€QÄR%#£$?¤TANA peruutettu lommoille.
Nyt on enää ratkaistava ongelma, että ottaako lärvit vai vetääkö lärviin.
Jälkipuheet
Jumatsuga! OMG! Nyt on reklamaation teko edessä. Ota faijasi avuksi, naisia nuo punaniskat, joiden pään ovat maalihöyryt polttaneet, eivät usko.
Ei tää uskalla iskälle sanoa mitään, iskäpoika kun hermostuu, niin siinä on oksat pois männynkävyistä, liekö sukuvikaa. Mutta sen sijaan tämä kertoo valituin sanakääntein eröillekin tahoille, mitä ajattelee punaniskoista neljävitosen kenkämiehistä. Mutta se ei tietenkään auta siihen koodiin. Eikä siihen, että hitutta kuin pientä oravaa, kun se käpy on jäässä.
Kai noilla Relluliikkeillä on joku tietokanta?
Eli tänä yönä on tässä blogissa jatkot?
No jo nyt on jobinpostia kerrakseen! Vaikka auto onkin käyttöesine, niin tottahan toki moinen epäonni vihloo ja lujaa. Keletanattu!
Muistan kun oman Ilonallekiesini lämpölangoin varustettuun tuulilasiin napsahti irtokivi ekalla käyttöviikolla (kun kilsamittarissa oli alle 500 km). Se siitä pakasta vedosta. Tänäkin päivänä - siinä on reikä! Joka muistuttaa olemassaolostaan joka päivä juuri kuljettajan turvan kohdalla.
Sen päälle ei pienet nokkanirhamat tietty enää tuntuneetkaan missään. Tai öisen [oletetun - who knows what hit us] potkupallon tekemä klommo takaovessa.
Rähinää vaan nyt sinne Nääsvillen haalaripukuisille.
No ei täällä Sedis sitten ruvettu riahuun sen enmpää, tää hörppi vaan sivistyneesti pari bisseä ja sanoiitse itselleen, että r-a-u-h-o-t-u. Ja nukahti itkua tihertäen, se siitä railakkaasta ja hauskasta bilehileestä.
Ainailonalla onkin selkeästi miehekkäämpi tapa käsitellä harmit tiekseen. Minä taas olen niitä nirppanokkia, että kun uusiin kenkiin tulee uutena naarmu, se harmittaa kauan, joskus jopa kenkien loppuun saakka, silloinkin, kun niissä on jo sata muuta naarmua. Nämä on niitä periaatejuttuja.
Name & shame =)
Tein sen jo. Jatkuu ...
Täällä maalla korkeintaan naapurin koira pissii renkaaseen (tai joku omista). Mutta in my previous life laitoin Foorumin parkkihalliin upouuden Megane-farmarini, jonka kyljet olivat 2 viikossa täynnä oveniskemiä. Paha paikka, se.
Däng. Äijille vaan reklamaatiota. Se radiojuttu tais olla tää pin-koodi jota auto vaatii kun akku on ollut tarpeeksi kauan irti, ja jota tavallisille kuolevaisille ei anneta vaan pitää pyytää relluäijiltä erikseen. Varkaiden kiusaksi nääs.
Meabiilihän on jo perinteisesti kolme viikkoa seisonut aina parkkiplaanien äärirajoilla juurikin siitä syystä, että ei se naarmuuntuis. Ja siitäkin, että rakoon parkkiminen on hankalaa. Kotiruudussa viereinen auto on postin auto, jonka ratti on mun ratin puolella, että siitä saattaa tulla ongelma.
Mutta siis, relluäijille pitänee tästä soittaa, ja sekin tietenkin maksaa.
Maalarifirma on jo soitettu ja uusi aika tilattu. Next week. Enkä mää niille silleen mitään pahasti sanonut. On se hyvä, että on tää blogi, että tavikset saa täällä riehua itsensä puhuksiin eikä tarvi kunniallisia ihmisiä haukkua.
Tätä se on. Mikäköhän siinä on, että noita autojuttuja joutuu aina selvittämään sata yksi kertaa, kun ensin on tehty jotain mitä ei pitänyt tehdä ja se on tehty pieleen ja sitten yrität sitä korjauttaa ja sitä alkuperäistä ja loppujen lopuksi koko putkesta ei pääse ikinä pois ennen kuin kunnolla räjähtää. Jotenkin outoa, että kymppitonnien arvoinen auto saa huonompaa kohtelua korjaamoilla kuin kympin kengät suutarilla.
Tuskin relluäijät laskuttavat yhdestä koodista vai maksaahan se pelkkä soittaminenkin. Koodit on kyllä hyvät varkaiden takia, joten täytyykin muistaa siirtää se koodilappu hansikaslokerosta autokansioon sisätiloihin. Kai Mealla on jo autokansio?
Naarmuista kannattaa aina murehtia, kun rakastaa laitteita.
http://www.hopeinenomena.net/ShowPost.aspx?PostID=75933
Relluäijät oli muuten toooosi ystävällisiä, ei maksa mitään, ajelen vaan sinne pihaan. Edes yksi auringon pilkahdus tässä suohirviösuossa.
Minä olisin voinut kirjoittaa sanasta sanaan tuon laitteiden rakastajan jutun: juuri noin se menee. JUURIKIN. Tuulilasi on toistaiseksi naarmuton. Nythän puuttuukin enää, että edellekaasuttavan autoilijan (ei sentään alfistin) toimesta sinkautetaan Meabiilin tuulilasiin nasta, joka rikkoo ja lävistää sen ja nappaa otsaan ja sitä ei sitten enää naureskella milleen.
laitoin hakusanaks Käytä firefoxia älä hikistä IE:tä ja tää nettijuttu tuli...
Ja ihan oikeeseen paikkaan tuli, olen niin samaa mieltä.