« 24 | Pääsivu| "|€QÄR%#£$?¤TANA »

Sanomattakin lie selvää

01:00 - 06:00 olin muuttunut lempieläimeksekseni kärpäseksi kattoon ja ottanut avokatsomopaikan miesten vessan katosta. Paikka oli erinomainen, sillä siitä avautui suorastaan loistava tarkkailupaikka myös samassa tilassa olevaan ravintolan keittiöön.... No ei vaineskaan, en aloita uudestaas. Ei kai kukaan ihan oikeasti oleta, että minulla olisi yhtään mitään järjellistä sanottavaa enää eilisen jälkeen, jolloin silloinkaan ei ollut vaikka paljon sanoinkin. Käytin ainakin kahden viikon aiheet, sitäpaitsi. Mutta tulinpa todistaneeksi, että kun on liian paljon kirjaimia, sormia, aikaa, tietokoneita ja sanoja eikä kuitenkaan sanottavaa, voi silti sanoa vaikka mitä. Tai mitä todistamista siinä nyt oli. Kaikkihan sen tietävät.

Sanomattakain lie selvää, ettei sanoja aina tarvita ja sekin on minusta ilmiselvää, että vaikka joku on keksinyt pienentää ja halventaa puhelimen jokaiseen taskuun sopivaksi, niin ei siihen silti tarvitse aina vastata. Eihän jugurttikoneellakaan tarvitse aina tehdä jugurttia vaikka sellaisen omistaisikin [ihan totta, jotkut omistavat]. Minä ainakaan en vastaa, jos minua ei huvita, enkä soita takaisin, jos ei huvita. Jos on asiaa, voi jättää vastaajaan viestin tai voi lähettää tekstiä. Enkä minä siltikään katso velvollisuudekseni aina vastata, en erityisestikään tuntemattomiin numeroihin.

Sanoja on maailmassa kuitenkin ihan tarpeeksi muutenkin, tyhjiä sanoja liiankin kanssa. Tyhjiä lupauksia ja puheita erityisesti. Niin kuin nyt vaikka tämä väristrologia, joka kertoo, että kohta eletyn helmikuuni väri on korallinpunainen, joka inspiroisi minussa rakkautta ja vastaanottavaisuutta. Nyt pitäisi siis pukeutua korallinpunaiseen, niin lisääntyisin näissä taidoissa ja avuuntuisin avautumaan ja löytäisin sisään ja ulos itsestäni. Harmi vaan, ettei minulla ole tuon värisiä vaatteita. Itse asiassa en edes tiennyt, että tuo väri on korallinpunainen. Mutta jotkut läppikset kyllä näyttävät paussin värit vähän tuollaisina.

Sanomattakin lie selvää, että näin hyvän ihmisen ei paljon tarvi sanoa.

Jälkipuheet

"Miksi ***ssa sä soitat mulle hä? Eksä tajuu, että mä oon saunassa! Saunassa! Mulla on ollut helvetillinen päivä, ja sitten joku ***n lehtikauppias soittaa! Ette *** soita mulle enää saunaan!"

"Mä oon kato ny tässä kitymarketin kohalla tulos, missä sää oot. Jaa saunassa, no kato se onkin hyvä, et sää oot jo siälä. Kato ku mää oon just tulos täs hesen kohalla. Eiku mää oonki nesteen kohalla."

Miehelle vaihdettiin kännyoperaattori. Sen jälkeen hänen numeronsa lakkasi näkymästä soitossani. Niinpä oletan, että aina kun tuntematon numero soittaa, se on Reiska. No ei muuten ole aina. Arvatkaa vaan mitä on tullut seliteltyä vaikka kenelle, ja kuinka monta kertaa on tullut lyötyä luuria korvaan ties kenelle, ja kuinka monta uutta kaveria olenkaan saanut ties mistä.

En muuten pidä juuri koskaan puhelinta äänellisenä, kyllä se kuuluu vähemmälläkin, jos on aikaa vastata. Enkä muuten puhu pitkiä puheluita julkisissa kulkuvälineissä. Humalassa tulee silloin tällöin kavereiden kanssa lätistyä oikein tuntisotalla. Se tuntuu jo puhelinlaskussa. Ei kannata olla humalassa.

Ei kannata. Paitsi joskus. Niinkuin nyt kannattaisi. Tämä menee nyt just jääkaapille harkitsemaan humaltumista.

Jotain lisättävää?



Juttutupa

Tuoreet

Kipot ja kuvat

Löytölaatikko



Vitriini

Kahvihuone

Naapurusto

Muita blogeja

Vuokraisäntä

Kellari

Pannuhuone

Powered by
Movable Type 3.33