Ongelman tynkää
Täällä Messupianossa eletään ratkaisun hetkien liipasimella, sillä autokuume ei ota laskeakseen. Ainoa hidaste, aika tehokas tosin, on autoliikkeiden aukioloajat, runsaus ja sijainti kaupungin äärillä. Nehän sulkevat jo uksensa ennen kuin ehdin kustannuspaikalta bussikyydillä ja jos kaikki pitäisi käydä läpi, menisikin mukavasti loppuvuosi. Jos nyt yleensä bussilla pääseekään. Nyt voisi olla Petterin kokoinen tarve Meanderiassa. Miksei autoliikkeet järjestä Tupperikutsujen kaltaisia kotiesittelyjä lähiöyksinitsensähuoltajanaisille.
Kuumeen kourissa iski juuri pelko, että entäpä, mistä minä sitten kirjoitan, jos ei ole enää bussimatkoja, sillä kanssamatkustajat ovat monasti pelastaneet täysin tyhjän pään ja tarjonneet viime metreillä aiheentynkää päivityksen verran. Entä sitten, jos ajelen itsekseni Kekkosentietä ja ainoa tapahtuma on jännittää, kuinka moni autoilija kaivaa nenäänsä liikennevaloissa. Ei siitä montaa kirjoitusta revi.
Voisin tietysti muutaman päivän keksiä sille autolle nimeä. Olen nimittäin kohtuullisen kateellinen siitä, että joillakin on jo Cybmobiili® ja Pinserimobiili® ja Peltilehmä®.
Tosin voisin sitten silloin tällöin turhautua vaikka siitä, että joku on minun parkkiruudussani. Kyllä, minulla on parkkiruutu ja siellä on joskus joku vieras auto ja minulta menee nyt jo monta tuntia toipumiseen, että jospa se ei lähde ja miten minä sille sanon, että se ruutu on minun vaikkei siinä ole autoakaan. Ei sillä, ettei se vieras auto siinä joutaisi nyt olemaan, mutta entä jos se joku saa päähänsä pitää autoaan siinä aina, kun sille ei kukaan ole sanomassa, että siihen *saattaa* tulla sen ruudun omistajan ihan oma pikku auto. Niin että onneksi siihen ehkä tulee auto, niin voin edes järkevästä syystä hermostua siitä vieraasta autosta.
Tänään taas koko päivä kurssilla. Toivottavasti ovat tuulettaneet ne nukutushöyryt tällä kertaa pois: en siis tosiaan tajua, mitä järkeä on sumuttaa luentosalit sillä kaasulla, kun luulisi olevan tarkoitus pitää ihmiset varkkuina. En ymmärrä.
On muuten jäyhää olla hämäläinen, monta päivää jo naurattanut Cybbiksen puujalkavitsi.
Jälkipuheet
TuoToilan lähipiiristä löytyy autoihin perehtyneitä Pettereitä läjäpäin. Ehkä voin lainata sinulle yhtä?
No jo vain! Kuulostaa tarjoukselta, josta on vaikea kieltäytyä. Mikähän TuoToilan lähipiirissä mahtaa olla tuo laskutusperiaate ja tuntitaksa?
Ainakin täällä on merkkiliikkestä saanut auton koeajoon kokonaiseksi vuorokaudeksi, kun on käynyt kaihoomassa nypeksiä kulkijaa liikkeessä. Automyyjän tosin on joutunut kampittamaan ja sitomaan kravelista ovenkahvaan, jotta on saanut tentata tiedonnälkään riittävästi detaljitietoa.
Pitempään koeajorupeamaan perusteluksi on riittänyt etäällä oleva kustannuspaikka ja pienoinen epäilys kotteron kyvyistä polkea ees taas väliä sohjoisilla urilla.
Hannu-Pekka Björkmanin autokauppias Tummien vesien tulkeissa on loistava esuimerkki siitä, millaiseksi autokauppiaat kuvittelen ja sitä ei meikäläinen sido kraivelista mihinkään. Eniten pelkään paitsi uudella autolla ajamaan lähtemistä valvovien uteliaiden silmäin alta, myös sitä että Björkman myy minulle kaupan paskimman pelin, kun näkee, että minulle voi myydä mitä vaan, kun riittävästi puhuu.
Ei se myyjä tule tönöttämään vuorokaudeksi
koeajoautoon, ypönä sillä sai ajeleksia.
Tai en tiiä miten wowoowuu naisasiakkaan tola on, voihan se änkeäytyäkkin tapauksen mukaan.
Ääh, kordinaatit ovat väärät, muutoin kyllä
tyrkyttäisin apua kahmalokaupalla.
Niinjoo ypönä heti, kun saa sen sieltä pihasta pois. Ei voi mies tietää, miten naista jännittää, kun katsotaan päältä, että kuinka se sen hanskaa. Ja kun jännittää, niin sen tietää, kuinka sitten käy.
Mies, joka hillitsee kielensä naisen ajaessa, on MMM (Mies Minun Mieleen).
No, ei oo helppoa naisella ei. Koska muuten olet viimeksi sompaillut? Ratin taakse heittäytyminen kylmiltään autoliikessä varmasti aiheuttaa tunkaltaista reaktiota. Ei muuta kuin mielkuvaharjoittelua, jos et pääse verestämään
ajotaitoa muutoin.
Vanhassa kunnon menopelissä kuplassa oli apparin puolella koelaudassa kauhukahva. Sitä on kätevä purra sensijaan, että kommentoisi kujettajan ajolinjoista. Sellaista kun vaan ei enää ole tyrkyllä uusiin kulkupeleihin. Kuinka monta perhettä sellainenkin saksalaisen insinöörin ajatelma on estänyt hajoamasta.
Mihin kohtaan muutes MMM sijoittuu miehen ominaisuuksien vaatimuslistalla?
Sompailin viimeksi viime kesänä useita satoja kilometrejä. Ja sitä ennen harvakseltaan ja vähän. Vieressä oleva MMM hillitsi kesällä huikean tyylikkäästi kielensä.
Mielikuvaharjoitteluhan on toinen tai kolmas nimeni, teen sitä vähän väliä ja joka asiassa. Se pitää mielen vireänä ja asiat hanskassa.
MMM:yys sijoittuu kyllä ihan ominaisuusluettelon kärkipäähän, sanoisinkoko ihan ykköseksi, koska lasken sen varaan, että huomauttelemattomuus ulottuu apparin paikalta muuannekin. Joo, kyllä se ulottuu, sillä jos mies pystyy autossa hillitsemään kielensä, se pystyy mihin vaan.
Suotta sitten hermoilet. :)
Olisko MMM yleispätevä kriteeri, sitäpä on syytä pohtia ja ottaa onkeensa.
MMM on yleisemmältä nimeltään MNM [Mies Naisten Mieleen]. MNM ei siis nakuta naisen mahdollisista huonoista ominaisuuksista vaan nielee ne kuin mies, ei ole huommavinaankaan, ei vitsaile niillä, pitää naaman pokalla vaikka ruoka olisi epäonnistunutta ja jos naista on neuvottava, niin taitaa sen tehdä ylemmyyttä puhkumatta.
Naista on loppuviimeksi aika helppo miellyttää. Mutta tämähän ei nyt mikään uutinen ollut.