« Naisellista keekoilua | Pääsivu| Pikkujuttu »

Hoosiannaa

JouluvenusJoulu. Sehän on ihan pian. Sehän on ensimmäinen Hoosianna-päivä jo sunnnuntaina. Apua, nyt on kiire rauhoittua joulun paniikkiin: pitää koristella joulukoti ja leipoa pippereitä ja miettiä joulun ohjelma ja ostaa lahjat. No ei vais. Jos vaikka vaan omenapussin laitan joulumielelle. Piparit syön taikinana ja ohjelma on selkeä: ei mitään ohjelmaa.

Partiolaisten kalenteri taitaa olla vielä sellainen, jossa on luukkuja adventista lähtien. Siis oikea kalenteri. Muistan, että lapsena äiti tarkkana talousihmeenä laittoi joka joulun jälkeen kalenterin luukut kiinni ja se sitten uusiokäytettiin seuraavana jouluna, kunnes luukut irtosivat. Toimi hyvin muistipelinä. Silti olimme me natiaiset aina yhtä innostuneita, että mitähän sieltä luukusta paljastuu.

Vielä ei voi avata tämän kalenterin luukkuja, mutta viime vuotista voi. Vaikka seitsemännen päivän.

Voisin olla avaamatta sydäntäni, olla luottamatta:
Silloin minua ei voisi haavoittaa.
Voisin seurata edelläni kulkevia ja olla tekemättä virheitä,
joita näen heidän tekevän.
Mutta kuka kuivaisi kyyneleeni, jollei niitä olisi?
Kuka silittäisi hiuksiani, jollen sitä kaipaisi?
Kuka kulkisi kanssani, jos pärjäisin yksinkin?
Kun näen sinut vieressäni, ystäväni,
tiedän etten vaihtaisipäivääkään pois.

- Sini Maunu -

Jälkipuheet

Minä olen päättänyt, että nyt kun on riittävän flunssainen olo, tänään meille hankitaan jotain hyvää (ja varmasti alkoholipitoista) glögiä, pipareita ja aurajuustoa. Onpahan mukavampi sairastaa pienessä hiprakassa. Ja kuka niitä sitten enää jouluna jaksaa, kun silloin on jo muutenkin joka paikassa niitä tarjottu.

Saa nähdä saanko tänä jouluna kalenterin, aikaisempina sellainen on minulle ilmestynyt ensimmäinen päivä viimeistään.

Ihanaa, kohta pääsee taas luukuttamaan! Tämä Auran kirjaston joulukalenteri on ollut suosikkini siitä asti, kun sen netistä löysin. Todella kaunis ja rauhoittava toteutus olematta silti "lälly". Tuskin maltan odottaa...

Huomann olevani aika joulumieli omalla sisäisellä omituisella tavallani, joka on jotain Auran kalenterin kertomanlaista ja jolla ei ole oikein mitään tekemistä ympärillä näkyvän joulun kanssa. Kauan kesti hankkia se oma joulu mutta se onkin sitä mieluisampi.

Jotain lisättävää?



Juttutupa

Tuoreet

Kipot ja kuvat

Löytölaatikko



Vitriini

Kahvihuone

Naapurusto

Muita blogeja

Vuokraisäntä

Kellari

Pannuhuone

Powered by
Movable Type 3.33