Elämää ja elektroniikkaa
Löysin kuin löysinkin sen kutomani villapaidan intouduttuani eilisen kirjoituksen jälkeen kaivelemaan kellarin aarteistoa. Paita on muistikuvaani isompi, vauvanhan on täytynyt juosta omilla jaloillaan karkuun, valmistuminen tosiaan hiukan venähti. Kellarissa sijaitseva vinttikopperoni on pullollaan joutilasta kamaa. Muistikuvani sen hyvästä järjestyksestä ovat aika kaukaa ja etsimänsä löytäminen on enimmäkseen sattumaa. Yksi on varmaa, vaikka en olisi vuosiiin tavaraa tarvinut, niin heti, kun heitän sen pois, tarvitsisin sitä viimeistään seuraavalla viikolla. Ja siitä huolimatta olen heittänyt pois kaiken kivan ja säilyttänyt uskomattoman määrän rojua: joku laki tuotakin outoa käytöstä ohjaa, tietäisi vaan mikä.
Löysin kuitenkin aarteen, Donkey Kong II:n, ensimmäistä erää vuodelta 1983. Samalta vuodelta kuin ensimmäinen kannettava Compaq, vuotta ennen IBM:n kannettavaa ja vuotta myöhemmin kuin Commodore 64, joka on ensimmäinen tietokone, jolle olen näppini laskenut. Toinen tietokone, jolle näppärät sormeni saivat hakeutua vuosia myöhemmin, oli IBM 5150, tuolloin jo tärkeämpien käyttäjien kierrosta vapautettu. Kone sai julkisuutta henkilöstölehdessä, kun sen viereen tuotiin modeemi, jonka nopeus oli huikeat 1200 bit/s. Se oli talon ensimmäinen, joten minua oikein haastateltiin lehteen. Esittelin työkalustoni ylpeydellä ja selitin, mitä modeemilla teen. Myöhemmin sain lukea, että minulla on MODERNI, jolla otan yhteyttä maailmalle. No olihan se, tavallaan. Oi niitä aikoja.
Tekisikö vaikutuksen kokouksessa, kun muut kaivavat esiin kommunikaattorinsa, niin minä läväyttäisin pöydälle Juniorini. Pip, pip, pip,pipipipip.....
Jälkipuheet
Voi miten Mea on huolehtinut Rekun päälle villiksen :)
Muuten, donkkarilinkistä tulee sähköpostiohjelma. Kannattaisi kai ottaa "mailto:" pois ja vaihtaa se "a hreffiin?"
Kiitos Mikko! Enpä ollut huomannut, enkä edes tiedä, miten lie tuonkin aikaan sain. Mutta nyt tulee donkkari.
Rekkua ryhtyi palelemaan, niin laitoin hälle villiksen.
Eikä! Olisi se pitänyt arvata että sinäkin Mea kuulut meihin entisiin kuusneloskäyttäjiin. Se oli aikaa, jolloin sanassa "tietokone" oli paino sillä koneella.
Oli minulla myös Nintendon Game&Watcheja. Donkey Kong II oli oma suosikkini, toivottavasti teet joskus kokouksessa sen minkä uhosit. Vaikka teon hienostunut huumori tietenkin saattaa jäädä osalle osanottajista avautumatta.
Silloin oli koneet koneita ja disketit kasetteja. Snif. Kasetteja!!
Huoh. Nostalginen melankolian kyynel silmäkulmasta huispois.