Elinkaarisillasta
Elävätköhän kodin pikku laitteet jotain omaa, kunkin kodin yhteistä koneiden biorytmiä, noudattavatko jotain koneiden kodinsisäistä sanatonta sopimusta. Onko kodinkoneisiin asennettu joku antenni, joka haistaa uutena taloon tullessaan siellä jo oleilevien laitteiden rytmit ja asentaa itsensä noudattamaan sen kodin koneiden omaa omituista elinkaartaan. Miten muuten voi olla selitettävissä, että nuo äidin pikku apurit laukeilevat yksi toisensa jälkeen toimitettuaan ensin rahisematta virkaansa kuukaudesta ja vuodesta toiseen.
Ensin minulta hajosi omia aikojaan lavuaari, sitten kameran laturi sanoi suhteen irti ja nyt DVD-soitin lakkasi pelaamasta elokuvia. Tai pelaahan se, mutta vain pakasta otettuja, naarmuttomia, pienikin särö, niin ei tapahdu mitään. Ja viattomia levyjähän ei tietenkään saa vuokraamoista. Ja vuokraamo ei luonnollisestikaan korvaa mitään, vaikka asiakas ei nähnyt elokuvista kuin korkeintaan vilauksen valikoista. Hyvänä asiana voinee pitää sitä, ettei se sentään syyttänyt minua niiden naarmuttamisesta ja ottanut korvausta. Silti en sieltä vuokraa enää mitään. No, enhän minä voisi niitä katsoakaan, joten aika helppo toteuttaa tämä boikotti.
Ei ole vuottakaan, kun laite rantautui osoitteeseeni ja siinä olisi takuuaikaa jäljellä, mutta en löydä ostokuittia, kuinkas muuten. Mikä sinänsä ei olisi ihme, mutta kun olen sitä uskollisesti rahamassini sivulokerossa säilönyt ihan äsköisiin aikoihin asti, jolloin käsittämättömässä mielenhäiriössä heivasin kaikki kuitit pois [juuei, ei voi selittää, miksi]. Naisen logiikkaa parhaimmillaan. Enkä tietenkään siirtänyt niitä piirongin laatikkoon, niin kuin kunnon ihmiset tekisivät. Vaan jonnekin, josta niitä nyt en löydä. Luultavasti roskiin. Siis laitteen voisi takuukorjauttaa, mutta ilman ostokuittia se nyt ei vaan käy. Kävisiköhän päiväkirjamerkintä todisteesta ostopäivästä Philipsille.
Nyt katselen epäluuloisesti koneitani, mikä niistä seuraavaksi sanoo työsopimuksen irti.
Jälkipuheet
Eikä ole edes perjantai ja 13. päivä :-)
Ei noista ostokuittien säilyttämisistäkään paljon hyötyä ole...Kuukaudessa niistä häipyy kaikki teksti, vaikka kuinka olisivat tallessa piirongin laatikossa.
Minulle yksi kauppias neuvoi, että ota kopio kuitista, ja säilytä se, Niinhän minä sitten olen kiltisti tehnyt. Mikään ei vaan mene sillä tavalla rikki, että takuusta jotain saisi.
Viimeksi tipahti siivotessa makuuhuoneen tv lattialle. Nyt siitä on kotelo rikki, todennäköisesti se tappaa meidät syttymällä jonain yönä.
Sen lisäksi selkä on rikki. Siihen ei ole takuukuittia edes emolla. Buranata poskeen vaan.
Eikös myyjä ole velvollinen kaivamaan arkistoistaan sen kuitin toisen kappaleen? Asiakkaan ei tarvitse kuittiä säilyttää, vaikka se tietysti nopeuttaa asian hoitamista ja parantaa palvelua.
Myyjät todistettavasti kiltisti tulostavat myyntisysteemistään ostokuitit. Ainakin Veikon kone teki kiltisti niin, että nimellä löytyi tulostettavaksi kaikki henkilön ostokset.
Toivottavasti Meankin kauppiaalla on hyvät synksteemit ja palveluhalua ettei mene väännöksi. Suosittelen asenteeksi "neito pulassa", kun otat yhteyttä kauppiaaseen.
Blogoslaviaa näemmä kiertää iso synkkä koneita syövä pilvi tällä hetkellä. Nuo koneet tuppaavat laukeamaan yleensä takuun umpeumista seuraavalla viikolla, niinkuin se laturi. Mutta kuvakone teki poikkeuksen, kai se mietti pienessä päässään, että laukeanko nyt vai parin kuukauden päästä, että mikä sitä meaa eniten harmittaisi.
Ja mikä siinäkin on, että yleensä vika on joko vääränlainen tai väärään aikaan tai liian pieni tai suuri tai se kuitti on hukkunut tai teksti häipynyt. Koneet pitäisi näemmä ostaa Veikolta tai muulta hepulta, joka ottaisi tietoni talteen eikä mistään tusinatiskistä, josta saa vain kassakuitin.
Mutta soitin rouva Philipsille ja minulle kerrottiin, että koneen takaa näkyy koodista vuosi, kuukausi ja viikko, mutta nehän ovat tietenkin vanhempia kuin myyntipäivä, joten tässä tapauksessa niistä tuskin on apua. Uusissa toki. Kertoivat myös tulevansa vastaan, jos takuuaika on umpeutunut. Ystävällistä palvelua. En ehtinyt edes heittää "neito pulassa" -viittaa harteilleni.
Suora lainaus kuluttajaviraston ohjeista:
"Myyjä ei voi vaatia, että ostajalla
pitää olla kuitti tallella, jos tämä
haluaa valittaa tavaran virheestä.
Kuitin esittäminen helpottaa asian
hoitamista, mutta muukin selvitys
ostopaikasta ja –ajankohdasta käy.
Esimerkiksi pankkikorttitosite,
tiliote tai liikkeen tarra tuotteen
pakkauksessa ovat riittäviä
todisteita."
terkuin Touhulan äiti, joka vaiherikkaan elämänsä aikana on toiminut mm. kunnan kuluttajaneuvojan kesälomasijaisena :)
Kiitos näistä lohduttavista sanoista. Harmi vaan, että vain toisen, samana päivänä eri liikkeestä ostetun koneenn kuitti on tallella ja se päiväkirjamerkintä. Maksettu käteisellä ja laatikko poistettu taloudesta hetimmiten. Mutta yrittänyttä ei laiteta. Kyselen kuitenkin.
Ja seuraavan koneen kuitin niittaan kiinni koneeseen. Tai teippaan mieluummin.
Arkistoi se johonkin kansioon ja skannaa koneelle kopio. Tai kopioi ihan perinteisesti. Pidä kuitti suojassa valolta, kosteudelta, kuumuudelta ja PVC-muovilta niin sen pitäisi säilyä lukukelpoisena ainakin pari vuotta. Sellainen liukkaantuntuinen paperi kadottaa musteen nopeasti jos sen säilyttää väärin. Karkeassa paperissa pysyy paremmin.
Näin teen. Oli tosiaan aika huvittavaa löytää kuitteja, joista ei näkynyt yhtään mitään.
Mutta onneksi on tuo tietotekniikka. Onneksi ja onneksi ;D