Luin jostain, että lomalta palaajan pitäisi ajoissa heittäytyä arkirutiineihin. Siis että pitäisi herätä viisi tuntia aiemmin, piirtää silmät päähän, opetella kävelemään oikeilla kengillä, ajattelemaan... Yritin kyllä joo pari päivää, mutta eipä luonnu, ei mikään noista. No, opettelen sitten töissä. Lasken helteen varaan, ettei kukaan muukaan jaksa ponnia vielä maaanantaina.

Isoissa, mieltä suuremmissa elämyksissä ja kokemuksissa, joista ei ole uskaltanut kuin korkeintaan haaveilla tai katsoa toisella silmällä elokuvista ja joita yhtäkkiä itse kokee matkalla, on sen kokemuksen elämisen hetkellä vain köyhä aavistus siitä, että tämän tajuan vasta myöhemmin. Sitä kulkee kuin säästöposssu maailmalla ja kerää selkäänsä isoja ja pieniä ja suuren suuria elämyksiä, joita myöhemmin voi eritellä, muistella ja vasta kunnolla kokea. Haaveiden täytttymyksiä, ainutlaatuisia hetkiä ja unelmien täyttymyksiä on tänä kesänä possuni maha täynnä. Voi jokunen poimu johtua ihan liiasta maallisesta nautinnostakin, mutta pääosin pullotus on kyllä sisäistä.

Näin erään nuorenparin unelmien täyttymyksen hetken ja heidän tyhjän katseensa sen jälkeen. Taito onkin löytää uusi unelma täyttyneen jälkeen tai olla koskaan toteuttamatta täydellisesti sitä suurinta haavetta.