Terveisiä täältä! esittelee Tampere-aiheisia postikortteja vuosien varrelta. Kortit voi kääntää ja lukea myös ne sanalliset terveiset. Hyvin vähän mitään olennaista oikeastaan on muuttunut, vain välineet viesteissä.

Josta tulikin mieleeni, että miten vaikea onkaan lyhyesti kertoa kaikki olennainen. Kuppila Kulma onnistuu aika hyvin:"Tungosta ja tupakansavua jo vuodesta 1938" ja hevimiesten koti Hellä osuu omiinsa ilmoittamalla, että "Paha kesä panee nahkahousut haisemaan". Henkilökohtaista-osastolla onkin jo luotettava mielikuvituksen lentoon tai sanottava asiansa kokolailla suoraan: hakusessa mm. "Henkinen Iso-Jussi, jonka mieli on tyhjentynyt pikku tiedon vähäpätöisyydestä", "Blondi toivoo älyllistä kontaktia miehenkok. asiall. perusjätkiin", "Haussa varakas hyv.näk. mies, joka kantaa aamiaisen sänkyyn (köyhät älk. vaivautuko)" ja helmenä joukossa "Etiikka, moraali, uskonto, ihanteet. Jaammeko yht. filosofian antiikin hengessä?".

Milloin muuten ihminen muuttuu keskinkertaiseksi, keski-ikäiseksi, keskiluokkaiseksi, keskiverroksi keskitien kulkijaksi, joka enemmän ärsyttää kuin ketään kiinnostaa. Olisikohan se jossain niillä main, kun uskoo siivouspäiviin ja suomalaisiin metsäosakkeisiin ja katsoo epäluuloisesti kaikkia ja kaikkea ja kun tavallisuudesta erottuu jotain, sanoo hän, että tuolla liikkuu jotain, en tiedä mitä, mutta se uhkaa minun tavallisuuttani [kun itse määrittelee, voi tehdä sen niin, ettei itse ole lähelläkään määriteltävän asian miinuspäätä].