« Testattua tietoa | Pääsivu| Turistina kotona »

Olen löytänyt sen oikean

Olen kauan etsinyt sitä oikeaa, lukenut lehtien ja netin ilmoituksia, kiertänyt paikoissa, missä niitä on esillä: sitä omaa, iki-ihanaa kultaani, sitä herkkupeppua, joka iskisi minulle silmää ja kutsuisi minut kokeilemaan, miten meidän pebat sopii yhteen. Joka haluaisi kokeilla, miten käsi istuu käteen, miten jalka tavoittaa hänen jalustansa. Olen rohkeasti lähestynyt sotilaallisia rivistöjä, hivellyt niiden hoikkia kauloja, hyväillyt kylkiä ja kokeillut, miten helposti saan napsaistua hänet vaihteelta toiselle. Istunut syliin ja hakenut sitä oikeaa, sitä, joka heti tuntuu omalta. Helppoa se ei ole ollut, sillä jotkut houkuttelivat väärillä lupauksilla, tyylikkäillä olemuksillaan ja jyhkeillä rungoillaan, mutta osoittautuivat käytökseltään jäykiksi ja raskaiksi. Eivät taittuneet tarpeisiini riittävän nöyrästi.

Nyt olen lopulta löytänyt oman Kultamupsakkeeni, kumppanin, jonka uskon kantavan minua jyhkeällä rungollaan useita vuosia. Kun hoidan häntä hellästi ja pidän poissa vaaran paikoista, niin luulen, että hän taivaltaa uskollisesti kanssani tuhansia kilometrejä, useita vuosia, jaksaa kohdata ylä- ja alamäet, joustaa allani eikä petä. Hänellä on säädettävä joustinjäykkyys, nousukahvat ja pikasäädettävä tanko, hän on hyvin varustettu ja kauniin tyylikäs.

Tässä hän on, uusi Armasihanaiseni.

Jälkipuheet

Komeaan yksilöön päädyit ;).. Takapihalla on mulla kahlittuna samanlainen, tosin vuotta vanhemmalla malli.. Kulkee kuin unelma :). Tosin tuo uusihan on vielä kauniimpi katsella, katsoitko myös mallia 422?

Kas, minulla on Nishiki Hybrid 351.

Ooh, Nishiki onkin blogistanin oma malli. Nishiki on kuulin näköinen ja kevyt. Ainoa huono puoli on se, että se on niin viilee, että houkuttelee hämärämiehet varkaisiin. En voi terassillakaan kaksin käsin siideriä juoda, kun täytyy toisella pidellä Armasta kiinni.

Ostin pyöräni turvaksi U-lukon vaijerilla. Vaijeri voisi olla pitempi, se helpottaisi kummasti pyörän köyttämistä telineisiin. Takapiha huolettaa kovasti, vielä ei ole edes pensaissa lehtiä piilottamassa pyörääni varkaiden katseilta. Suunnittelin hankkivani vielä erilliset kahleet pyörän takapihalle kiinnittämistä varten..

Tällä hetkellä pyöräni on osasina auton takaluukussa, toivottavasti osaan vielä kasata sen ;)..

Nishiki on tosiaan niin kevyt, että sen voro vie kainalossaan, jossei se ole taloon kiinnitetty, tai ainakin pyörätelineeseen, jota on nolompi voron kannella. Minulla on vanhassa pyörässä joku spiraalilukko, mutta sen kuulemma voi katkaista 3 sekunnissa voimapihdeillä, vaan voi kai sen kettinginkin.

Takapihat ovat pahoja paikkoja, paras olisi jättää pyörä niin näkyville, ettei sitä kehtaa siitä kukaan lähteä kantamaan.

Mitä muuten maksoit omastasi?

Höh. Kateellinen olen. Viimeinen mankeli (puolihieno maastopyörä) jonka omistin, varastettiin lukittuna pyöräkellarista, minne pääsi vain kahden lukitun oven läpi. Joku talon vanha asukas varmaan. Vieläkin kenkuttaa varsinkin se, ettei varkaus kiinnostanut ketään. Poliisi nyt ei jaksa pyörävarkauksia mutta taloyhtiökin vaan kohautteli olkiaan: "Nää on vähä ikäviä juttuja tämmöset aina, joo-o..."

Tätä tyylikkäämpää versiota ennen olen ajanut vuosia Sotkan Eurobike-halpispyörällä, jonka paras ominaisuus on se, ettei se kelpaa edes varkaille. Sen voi huoletta jättää minne vaan lukitsemattomana.
Uusi pyörä on varmaan syytä jättää kotiin, kun lähtee terassille; jossain vaiheessa kuitenkin ryhtyy kaksin käsin siideriin, vartiointi höltyy ja pyörä viedään. Noh, ehkä se on muutenkin viisainta. Eihän Mansen keskustaan uskalla muutenkaan pyörällä lähteä, kun pitää ajella jalkakäytävillä.

Tämän vuoden 352:sta olisin saanut pulittaa 545,- ilman mitään lukkoja sun muita välineitä. Saman ketjun liikkeestä vuotta vanhempi 532 + tarakka, juomapulloteline, U-lukko vaijerilla ja ketjuöljy yhteensä 537,-... Kuitin mukaan sain alennusta yhteensä 113,70 euroa ;). Nice!

Hmm. Tämän vuoden malli + lisärensselelit 580,-. Kohtuullista, sanoisin. Ja värinä samppanja.

Myöhäiset onnittelut hienosta pyörästäsi. Miten on tämä mennyt kausi mennyt 352:n kanssa ?
Itselläni on viime vuoden 352 ja miehenä pidän enemmän sen väristä. Tämän vuoden malli voi taas olla väritykseltään enemmän naisten makuun..

Pari lisävarustetta voin suositella ensi kaudeksi..

Auts, menit sitten muistuttamaan kesästä ja pyöräilykaudesta ja vapaudesta...

Nishiki oli ihana kumppani, tai siis on edelleen, mutta odottaa nyt laillani kevättä, jotta pääsisimme taas yhdessä viilettämään. En aiemmin edes tiennyt, että pyöräily on sellaista.

Itse olen saanut jostain kumman syystä taltutettua moottoripyöräkuumeen ostamalla Hyvän polkupyörän jo parikin kertaa.
Kun järjellä ajattelee, onhan pyöräilyssä paljon enemmän järkeä joka suhteessa. Se on kaikin puolin huomattavasti edullisempaa kuin moottoripyöräily. Lisäksi siinä aistii paremmin kesän kaudeuden ajaessaan; tuoksut ja mitä ympärillä tapahtuu..
Pyöräily on lisäksi turvallisempaa, siihen suhtaudutaan suopeammin ja siinä saa kohotettua kuntoa.
Kuitenkaan ei ole samantekevää millaisella pyörällä ajelee, se pitää olla hyvä ja mieleinen.
Sitä kiillottaessa pystyn paikkamaan "puunausviettiäni", mahtaakohan naiset ymmärtääkkään tällaista taipumusta meillä miehillä.
Nishikin Hybridit ovat kuitenkin sellainen pieni "status", jota kaipaa aina joskus.

Pyöräilykelejä odotellessa..

Minulla oli kaksi pyörää aiemmin, tavallista ja halpaa. En tiennyt, että pyörällä ja *pyörällä* on eroa, enkä edes oikein uskonut kavereiden puheita. Kun sitten ensimmäisen kerran ajoin pienen koepyyrähdyksen Nishikillä, olin kerrasta myyty.
Koko viime kesä, puoli vuotta, oli joka aamu kiva lähteä töihin ja töistä tulo oli ensi polkaisusta lähtien pelkkää juhlaa.

Olen näjnyt pyöräpuunarin, asuu samassa pyöräsuojassa ja salaa toivonut, että se iskisi minuunkin. Mutta ei, kyllä se taitaa olla enempi miesten juttu. Sen verran venyin, että muutaman kerran kauden aikana Nishikin kiillotin ja voi sitä surun kohtuuttomuutta, kun ensimmäinen kolhu löytyi puunatessa.

Taidankin käydä kaveria taputtamassa töihin lähtiessäni.

No hyvä että kuitenkin joskus puhdistat ja kiillotat pyörän. se kannattaa vahata pari kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Siihen sopii autovaha, joka suojaa maalipintaa ja ehkäisee lian tarttumista pintaan.
Vanteiden sivupinnat (joihin jarrupalat ottavat kiinni jarruttaessa) kannattaa samoin puhdistaa kunnolla pari kertaa vuodessa. Niihin tarttuu jarrupaloista mustaa töhnää, joka lähtee spriillä pois hangatessa.
Olet varmaan käyttänyt pyörääsi myös kausihuollossa alan liikkeessä, ne on tärkeä tehdä vuosittain, jolloin ajelet vuosia huolettomia kilometrejä.
On ilo katsella puhdasta kiiltävää Nishikin Hybridiä, sellaisen ei soisi joutuvan vääriin vastuuttumiin käsiin.
Pyöräilystä voi tosiaan nauttia aivan eri lailla laatupyörällä ajaessa, kuin mitä se olisi marketpyörällä.

Meillä on sama ihastus..

Tuotapa en tiennytkään, tuota autovahajuttua. Olin ällistynyt ensimmäistä kertaa huomatessani, miten ne vanteiden sisäpinnat tosiaan keräsivät likaa. Vanhoista pyöränrouskuista en huomannut, kun en niin välittänyt puhdistella. Kyllä tähän kaunottareen selvästi hellemmin suhtautuu.

Syksyn mittaan töistä lähtiessäni muutamankin kerran läksin ajtuksissani kävelemään pyöräreittiä pitkin, niin tutuksi se ehti käydä.

Huokaus, enää reilut kolme kuukautta, niin taas pääsee. Oikeastaan aika vähän.

Ne vanteiden sivut keräävät likaa näissä pyörissä, joissa on vannejarrut (V-jarrut). Säännöllisesti niitä spriihin kastetulla rätillä hankaamalla saa ne kuitenkin pidettyä suht puhtaana. Myös pyörien pinnat kannattaa pitää puhtaana jo ulkonäönkin tähden.
Liian usein näkee huonosti pidettyjä kalliitakin pyöriä..

Tosiaan pyöräkauden alku lähenee sittenkin, huhtikuussa saa taas nauttia pyöräilyn iloista.
Tuohon hybridiin saa hankittua sellaisen pikakiinnitettävän tavaratelineen, joka ei pilaa kuitenkaan pyörän ulkonäköä. Mielestäni tavanomainen "repsikka" ei sovi tyyliin yhtään.
Samoin olen hankkinyt Hybridiini nousukahvat, mittarin ja pienen pikakiinniteisen valaisimen.

Alkuperäinen lokasuoja näissä malleissa ei yllä aina takarenkaassa tarpeeksi alas ja märällä ajettaessa takarengas heittää kurat etuvaihtajan päälle. Tähän voi saada parannuksen hankkimalla pienen jatkopalan lokaria pyöräliikkeestä ja kiinnitämällä se puuttuvalle kohdalle.

Hankin heti ostaessani sen tavaratelineen ja nousukahvatkin siinä jo oli. En alkuun ymmärtänyt nousukahvojen päälle mitään, mutta kyllä käyttö opitti, mikä niissä viehättää.

Ainoa, josta voisi jurputtaa on, että miksikähän sitä satulaa ei ole voitu laittaa samanlaisen pikalukon kanssa säädettäväksi kuin sarviakin. Joku logiikka siinä varmaan on, mutta en ymmärrä, mikä.

Se huono puoli noissa pikakiinnityksellä varustetuissa jutuissa on, että ne on niin helppo varastaa..
Satulasi korkeus säätyy varmaan kuten minullakin, eli kuusiokoloruuvia löysäämällä (ei ole iso työkalu) ja se on helppo pitää mukana.
Itse vaihdatin ostohetkellä hieman mukavamman satulan, kun miesten malleissa se alkuperäinen on suunniteltu lähinnä masokisteille..
Ensi keväänä harkinnassa olisi lukkopolkimien ja kalossien osto. Niillä saa kokonaan uusia lihaksia mukaan toimintaan.

Minulta putosi kesällä matkan varrelle vaijerilukko ja aluksi en uskaltanut jättää pyörää silmistäni, kun olin tottunut sen kahdella lukolla lukitsemaan. Uuden ostminen jäi ja loppukesästä sitten taas uskoin yhden lukon (sen kelvollisen) varaa aarteeni.

Tämä johtui siitä, että näin, miten nopeasti sellaiset vaijerit katkaistaan. Sehän ei ole edes hidaste.

Satulahan on ainakin pienelle peballe aivan täydellinen. ja kauniskin vielä, millä nyt ei ole mitään varsinaista virkaa, kun puhutaan satulasta.

Se AXA-lukko, jota Nishiki kauppias myy, on hyvä runkoon kiinnitettävä ja vaikeasti katkaistavissa. Se on vakuutusyhtiöiden hyväksymä ja yhdessä vaijerin kanssa on kuitenkin selvä hidaste, jota ei ainakaan pelkät harrastelijat varasta (ammattilaiset on aina erikseen).
Ei se suuri peffa ole mullakaan, mutta olen huomannut satuloissa eroja..

Toki, juuri tuon tähden sitä vaijeria mukana kuljetinkin. Tosi vaikea muuten joskus löytää vaijerinmentäviä kestäviä ulokkeita.

Toista on Amsterdamissa, jossa kadunvarret ovat täynnä ihan sitä tarkoitusta varten laitettuja väkkyröitä. Mutta niin on kaupunkikin hämmentävän täynnä pyöriä. Siellä ei Nishikiä uskaltaisi viedä kuin käsilaukussa, näyttivät vaijerit olevan sen paksuisia, että taistelu pyörävatkaita vastaan on ankara. Hyvillä pyörillä en nähnyt kenenkään ajelevan.

Siellä Damissa taitaa olla paljon myös niitä "yhteisiä" pyöriä, eli pyörää voi käyttää kuka nyt sattuu tarvii..
Näiden pyörien omistaja lienee kaupunki ja tuskin he mitään huippupyöriä ostaa tähän tarkoitukseen.
Itse haluan hieman erottua massasta ja myös hieman nauttia pyöräilystä, joten ostin merkkipyörän..

Damissa oli hupaisa katsella, miten eri tavalla voi pyöräilyyn suhtautua: naisella piikkikorot, minihame ja salkku, koko perhe pyörän päällä, liituraitapuku pyörällä, erikoisrakenteiset telineet lapsille, joita mahtui neljäkin saman iskän kuljetettvaksi. Ja jokainen puhui puhelimeen pyöräillessään. Se onnistui jopa niin, että kädessä oli puhelin sekä sateenvarjo ja pyörä kulki. En tiedä miten.

Joulusta päästy taas ohi ja arki jatkuu. Nyt on hyvä aika tehdä pyörä- ja varustehankintoja, kun on pyöräliikkeissä hiljainen aika vuodesta menossa.
9- ja 7-vuotaiden lasten kanssa sitten taas keväällä pyöräillään sen mukaan mitä he jaksavat, molemmilla toki oma vaihdepyörä..
Voisin lähettää kuvan pyörästä, jos olisi jokin sp-osoite, johon sen voi lähettää..

Joulu tosiaan oli ja meni, arki alkoikin sitten melkoisella hyökyaallolla.

Olisihan se järkevää nyt tehdä varustehankintoja, jos olisi niin pitkäjänteinen, meikätyttö se vaan herää keväällä vasta kun pyöräilykausi on jo alkanut.

Keväällä herää kaikki muutkin, ole kaukaa viisas ja tee tarvittavat hankinnat alkuvuodesta.
Polttelis vaihtaa uudenkarkea Hybridini Nishikin vielä parempaan malliin, mutta kyllä toi nykyinenkin on tarpeeksi hyvä (myös rosvojen mielestä).
Mikä väri sulla on pyörässä ?

Minun oma valittuni on niin hyvä kuin minä ikinä tarvitsen, minun matkoihini sopiva ja minun taidoilleni taipuva. En tarvitse siihen mitään. Väriltään kultamussukka on kullanbeessinhohtoinen. Namu.

Kiusaa pikkusen...
kovempaa (ylämäki) polkiessa keskiöstä kuuluu terävää naksutusta joka polkaisulla. Huollon hommia vai jokin helppo nakki? Erikoistyökalujahan siihen varmaan tarvitaan joka tapauksessa?

Kuinka Nishikillä on nyt mennyt nuo pari edellistä vuotta..?

Jotain lisättävää?



Juttutupa

Tuoreet

Kipot ja kuvat

Löytölaatikko



Vitriini

Kahvihuone

Naapurusto

Muita blogeja

Vuokraisäntä

Kellari

Pannuhuone

Powered by
Movable Type 3.33